Juha Hon­ka­la

Sii­ka­jo­ki­laak­so

Kan­sa­ne­dus­ta­ja Ant­ti Ran­ta­kan­kaan ta­pa­tur­mai­nen kuo­le­ma on otet­tu jär­kyt­ty­nees­ti vas­taan kaik­ki­al­la. Jo­kai­nen mie­hen tun­te­nut ko­kee, et­tä lä­hi­pii­ris­tä on pois­tu­nut pait­si hyvä ys­tä­vä, myös mer­kit­tä­vä alu­een puo­les­ta­pu­hu­ja, joka ei kos­kaan jät­tä­nyt lu­pauk­si­aan pi­tä­mät­tä.

Ran­ta­kan­kaan pois­me­noa kom­men­toi­tiin ak­tii­vi­ses­ti sekä pe­rin­tei­ses­sä et­tä so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa.

Ää­neen ovat pääs­seet eri­tyi­ses­ti mie­hen kol­le­gat, mut­ta kai­paa­maan jäi iso jouk­ko ih­mi­siä myös Sii­ka­jo­ki­var­res­ta.

Yk­si heis­tä on lap­suus­vuo­sis­ta saak­ka Ran­ta­kan­kaan ys­tä­vä­nä tun­net­tu Heik­ki Ran­to­nen, jon­ka suh­de Ran­ta­kan­kaan kans­sa tii­vis­tyi en­ti­ses­tään kym­me­nen vuot­ta sit­ten, kun kan­sa­ne­dus­ta­ja läh­ti mu­kaan Pulk­ki­lan Erän Ko­pis­ton hir­vi­po­ruk­kaan.

Hir­vi­met­säl­lä Ran­to­nen oli myös sil­loin, kun uu­ti­nen Ran­ta­kan­kaan kuo­le­mas­ta kan­tau­tui jo­ki­var­teen.

– Olim­me hir­vi­met­säl­lä ja sin­ne saa­tiin tie­to. Mus­ta päi­vä sii­tä sit­ten tuli. Olem­me ol­leet ka­ve­rei­ta iät ja ajat, ja hir­vi­po­ru­kas­sa­kin hän en­nät­ti ol­la 10 vuot­ta. Uu­ti­nen py­säyt­ti koko po­ru­kan, Ran­to­nen ker­too.

Ran­to­sen mu­kaan ka­ve­rin pois­me­no on sel­lai­se­naan ka­ma­laa, mut­ta eri­tyi­sen vai­ke­aa sitä on ym­mär­tää Ran­ta­kan­kaan koh­dal­la, sil­lä mies oli ter­ve, ur­hei­lul­li­nen ja hy­vä­kun­toi­nen.

– Vaik­ka kuin­ka ajat­te­lee to­si­a­si­oi­ta, et­tä jo­kai­nen meis­tä on tääl­lä vain käy­mäs­sä, niin ei tätä voi ym­mär­tää. Sa­nat­to­mak­si se vain ve­tää.

Vii­mek­si ka­ve­rit oli­vat yh­des­sä rei­lu kak­si viik­koa sit­ten ja tuol­loin päi­vä oli täy­sin toi­sen­lai­nen.

– Ant­ti pää­si pari viik­koa sit­ten am­pu­maan kak­si hir­veä. Se oli mah­ta­va päi­vä ja olim­me kaik­ki tosi iloi­sia An­tin puo­les­ta. Ja nyt sit­ten tu­lee täl­lai­nen uu­ti­nen, Ran­to­nen huo­kaa.

Ran­to­sen mu­kaan hä­nel­lä ja muul­la­kin hir­vi­po­ru­kas­ta on pal­jon hy­viä muis­to­ja. Oi­ke­as­taan niin pal­jon, et­tä niil­lä kir­joit­tai­si hel­pos­ti yh­den leh­den täy­teen.

– Var­mas­ti nämä met­sä­reis­sut ovat par­haas­ta pääs­tä, mut­ta tun­sim­me An­tin kans­sa kou­lu­a­jois­ta as­ti. Nuo­ruus­vuo­si­na tuli tou­hut­tua kai­ken­lais­ta, en­kä pys­ty sa­no­maan hä­nes­tä mi­tään ne­ga­tii­vis­ta. Me olim­me mo­nis­ta asi­ois­ta myös eri miel­tä, mut­ta yk­si asia on var­ma: Ant­ti puo­lus­ti tätä mei­dän maa­kun­taa. Oma pi­tä­jä ja lä­hiym­pä­ris­tö oli hä­nel­lä ai­na mie­les­sä. Kun hän tuli mei­dän kah­vi­kop­piin, siel­lä al­koi edus­kun­nan ky­se­ly­tun­ti. An­net­tiin oh­jei­ta mitä val­ta­kun­nas­sa pi­täi­si teh­dä toi­sin. Em­me me pi­dä­tel­leet. Sa­noim­me ai­na, jos oli sa­not­ta­vaa, mut­ta Ant­ti osa­si ot­taa asi­at huu­mo­ril­la. Nyt kun hän on pois­sa, ei edus­kun­taan jää­nyt ai­nut­ta­kaan Sii­ka­lat­van alu­een puo­lus­ta­jaa, Ran­to­nen har­mit­te­lee.

Yk­si konk­reet­ti­nen toi­mi, joka Ran­ta­kan­kaan kaut­ta meni on­nel­li­ses­ti maa­liin, oli uh­kaa­van met­säs­tys­kiel­lon ku­mo­a­mi­nen.

– Meil­lä mei­na­si tul­la täys­kiel­to yh­del­le luon­non­suo­je­lu­a­lu­eel­le. Soi­tin kes­ken täy­sis­tun­non An­tin avus­ta­jal­le ja pyy­sin saa­da edus­ta­jan pu­he­li­meen. Hän ot­ti pu­he­lun vas­taan ja hoi­ti asi­an myös on­nel­li­ses­ti lop­puun. An­til­la ei jää­neet asi­at kes­ken. Kun jo­tain so­vim­me, so­pi­mus piti. Hä­nel­lä oli hy­vät ver­kos­tot, kos­ka oli työs­ken­nel­lyt niin pit­kään pää­kal­lo­pai­kal­la.

Ant­ti Ran­ta­kan­kaan kol­le­gat ja yh­teis­työ­kump­pa­nit ovat osoit­ta­neet myön­tä­tun­toa so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Muun mu­as­sa twit­te­ris­sä Ran­ta­kan­kaan pois­me­noa kom­men­toi­tiin läpi po­liit­ti­sen ken­tän.

– Mei­tä on koh­dan­nut jär­kyt­tä­vä suru. Pi­det­ty työ­to­ve­rim­me, puo­lu­e­työn uu­ras­ta­ja, pit­kä­ai­kai­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja on me­neh­ty­nyt. Sy­vim­mät osa­not­to­ni omas­ta ja kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­män puo­les­ta ys­tä­väm­me An­tin lä­hei­sil­le, vies­tit­ti kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Ant­ti Kur­vi­nen.

Myös kris­til­lis­ten pu­heen­joh­ta­ja Sari Es­sa­yah jät­ti osa­not­ton­sa Ran­ta­kan­kaan per­heel­le ja lä­hei­sil­le. Ko­koo­muk­sen pu­heen­joh­ta­ja Pet­te­ri Or­po liit­tyi osa­not­ta­jien jouk­koon sekä omas­ta et­tä puo­lu­een­sa puo­les­ta.

Ran­ta­kan­gas­ta ku­vail­tiin ylei­ses­ti hy­väk­si, rei­luk­si kol­le­gak­si ja uut­te­rak­si po­lii­ti­kok­si.

Kuu­det­ta kaut­taan kan­sa­ne­dus­ta­ja­na toi­mi­nut Ran­ta­kan­gas tun­net­tiin työ­tä pel­kää­mät­tö­mä­nä kan­sa­ne­dus­ta­ja­na, joka ei epä­röi­nyt pi­tää maa­kun­tan­sa puo­lia.

– Hän ha­lu­si ker­toa, mil­tä asi­at näyt­tä­vät Kehä III:n ul­ko­puo­lel­la, maa­seu­dul­la ja maa­kun­nis­sa, ou­lu­lai­nen en­ti­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja ja eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Mir­ja Veh­ka­pe­rä luon­neh­ti sa­no­ma­leh­ti Ka­le­van haas­tat­te­lus­sa.