Remonttireiskana ja kaikenlaisena rakentamisen ja korjaamisen yleismiehenä Siikajoella itsensä viime vuodet työllistänyt Lauri Lepistö tarttui isoon haasteeseen.
Mies lukee työnsä ohessa rakennusinsinöörin tutkintoa. Päivät vierähtävät ryskähommissa mutta iltaisin Lepistö hiljenee tietokoneensa ääreen joko etäluennolle tai tenttimään. Jo muutaman viikon jälkeen on käynyt selväksi, ettei tutkinto irtoa helpolla. Savotta kysyy kärsivällisyyttä, istumalihaksia ja vaatii paljon uusien asioiden omaksumista.
Positiivista lähtökohtaisesti on se, että Lepistö tietää rakentamisesta paljon - käytännössä kaiken, minkä tekemisen tasolla voi tietää.
– 35 vuotta sitten päätin peruskoulun, mutta opiskelun lopetin jo vähän aiemmin. Omaa tyhmyyttäni tein niin, mutta katsotaan nyt mitä tästä tulee, Lepistö heittää ja jatkaa samaan hengenvetoon, että pakkohan homma on nyt hoitaa, kun kerran lehteenkin on menty kehuskelemaan.
Uusia mahdollisuuksia
35 vuotta on pitkä aika ja peruskouluopiskelu poikkeaa tietysti hurjasti AMK-opinnoista. Koulu ei ole entisellään. Ei sinne päinkään.
– Erilaista on se, että tässä pakerretaan illasta toiseen yksin ja fokus pitää olla opiskelussa. Siinä on ollutkin opettelua. Joskus tuntuu, että olenko ainut, joka ei ymmärrä mitään, mutta tenttitulosten perusteella samassa veneessä on onneksi muitakin, Lepistö naurahtaa.
Mutta miksi? Hyvinhän Lepistö on itsensä työllistänyt. Jos työnantajaa ei ole ollut, on mies puuhannut rakennustyömailla myös yrittäjänä.
– Tutkinto avaa uusia mahdollisuuksia. Ei tämä päähänpisto ollut. Aika kauan olen haaveillut, ja nyt kun opiskelu onnistuu Raahessa, oli hyvä hetki aloittaa. Ajatus on ollut takaraivossa 10–15 vuotta. Kun viime valtuustokauden jälkeen päätin jättää luottamustehtävät, jäi myös aikaa opiskelulle.
Ilman jälkikasvunsa viisautta ei Lepistö olisi nyt tiellä insinööriksi. Kaukaa viisaat lapset varoittivat, että mikäli mies jonain päivänä haluaa ammattikorkeakouluun, ei sinne mennä peruskoulupohjalta.
– Suoritin välissä toisen asteen tutkinnon. Sekin hoitui työn ohessa.
AMK:n pääsykokeisiin Lepistö valmistautui huolella. Apua löytyi internetin ihmeellisestä maailmasta, josta näytölle osui rakennusalan ammattikorkeakoulun aiemman vuoden preppauskurssi tehtävineen. Näiden parissa siikajokinen vietti sitten monta hiljaista tuntia, mikä myös kannatti. Pääsykokeista mies meni läpi, että heilahti.
– Jostain syystä osaan aika hyvin matematiikkaa. Osasin jo peruskoulussa ja tykkäsin siitä, Lepistö tuumaa.
Ei se helpolla tule
Matematiikka. Toisille suklaatia ja toisille taas välttämätön paha, jota on pakko opiskella huomatakseen, että sen jälkeen kun todistus irtosi, ei toisen aseen yhtälöitä ole tarvinnut tosielämässä koskaan. Lepistö on kuitenkin tarvinnut matematiikkaa työssään useasti jo ennen kuin lähti jatkokoulutukseen.
– Kyllä sitä rakentamisessa vaan tarvitaan. Jokainen osaa laskea montako metriä tarvitaan lautaa tai listaa, mutta jonkun pyöreän ilmastointiputken tilavuus on sitten toinen juttu.
Lepistö työskentelee Siikajoella Ruukin Yrityspuisto Oy:n palveluksessa, jossa operoidaan suorittavassa portaassa. Tehdä mies toki tykkää, mutta insinöörin papereilla Lepistö olisi pätevä muun muassa suunnitteluun ja valvontaan.
– Mitä todellisuudessa sitten teen, on toinen tarina. Olen 55-vuotias kun saan paperit, joten kohtahan sitä voi jäädä jo eläkkeelle!
Käytännössä homma menee seuraavasti: Työpäivä alkaa kello 7 ja päättyy 15.30–16. Etäyhteys luonnolle aukeaa kello 17. Luentoja on neljä iltaa viikossa ja yhteensä tunteja kertyy 10–15.
– Hommat pitää hoitaa heti. Jos jotain jää roikkumaan, tehtäviä saa paikkailla seuraavalla viikolla. Jos lumipallo alkaa kasvaa, ei minulla riitä tunnit purkamaan sitä sumaa. Kun iltayhdeksältä on päivä pulkassa, on valmis nukkumaan.