Aamut hämärtyvät ja vesisateet yleistyvät kun syksy syvenee. Työmatkaliikenne sen sijaan käy aivan kuin ennenkin ja mutkainen, alle 6 metriä leveä Raahentie täyttyy kaiken kokoisesta liikenteestä. On henkilöautoa, kuorma-autoa, rekkaa erilaisine yhdistelmineen ja paljon muuta. Jos Siikajoen kunnasta olisi kiinni, kiristäisi Miika Turpeenoja pyöräilykypärän leukaremmin ja hyppäsi jopoineen aamuhämärissä kaiken tuon sekaan. Pojan onneksi hänen vanhemmat ja moni muu on eri mieltä siitä, kannattaako poika lähettää fillarilla kouluun.
Tilanne on erikoinen, sillä Turpeenoja nautti kunnan ympärivuotisesta koulukyydistä kuluvaan syksyyn saakka. Alakoulun alkuvuosina kyyditys tuli automaattisesti. Kun poika meni 5. luokalle kyyditys irtosi vielä oikaisupyynnön avulla. Nyt Miika on 6. luokalla, eikä oikaisupyyntökään enää auttanut. Vaihtoehdot on kulkea pyörällä tai maksaa kyydityksestä itse.
– Tuo tie ei ole turvallinen. Pojalle on maksettu kyydit itse ja talkoissa on viisi paikallista yritystä. Se tässä on järjetöntä, että 10 päivän kyydityslaskun perusteella, kyydin hinta oli reilut 22 euroa. Eli hieman yli kaksi euroa päivässä, Anne Turpeenoja, Miikan äiti huokaa.
Gumeruksen koululta saatujen tietojen perusteella, tuo reilut kaksi euroa päivässä kattaa vain menomatkan. Miika palaa koulusta yhteisellä taksikyydillä, joka on hänen tapauksessaan ilmainen, koska kunnan maksamaan autoon mahtuu. Koska taksi kulkee joka tapauksessa, pääsee poika samalla vaivalla kotiin.
Samaisen Raahentien varrella, kriittisellä neljän ja puolen kilometrin kalkkiviivalla on Miikan lisäksi kaksi muuta Gumeruksen koulun oppilasta, joille kunta ei maksa ympärivuotista kuljetusta. Jos päivän hinnaksi lasketaan reilu kaksi euroa per suunta, karkean laskutoimituksen perustella kunnalta kuluisi kolmen oppilaan koko kouluvuoden kattaviin kyyteihin reilu 1 200 euroa enemmän kuin tällä hetkellä.
– Kunta maksaa kyydit talvikuukausina. Elo–syyskuu mentiin omilla kustannuksilla ja kevätlukukaudella sama tilanne on edessä maaliskuusta kesäkuuhun. Onhan se ihmeellistä, ettei tällaista rahaa ole. Ei edes lapsiystävällisenä kuntana itseään markkinoineella Siikajoella, Turpeenoja kritisoi.
Siikajoen kunnalta saatujen tietojen mukaan ympärivuotinen koulukyyti 5. luokan oppilaan tai sitä vanhemman kohdalla on ollut poikkeus, joka Turpeenojan perheelle oli myönnetty viime syksynä. Aiemman käytännön mukaan kyyditykset on hoidettu vain talvikuukausille ja se on ollut käytössä jo vuosia. Tällä kertaa olisi siis palattu poikkeustilasta normaaliin.
Siikajoen kunnan sivistystoimenjohtaja Juha Vaara puolestaan kertoo, että viiden kilometrin kipuraja on muodostunut Koululiitu-nimisestä ohjelmasta, jota käyttää Suomessa 130 kuntaa, ja joka määrittelee koulumatkojen pituuksia sekä reittien turvallisuutta suhteessa oppilaiden ikään ja henkisiin valmiuksiin. Alakoulun 5. ja 6. luokan oppilailla Raahentiellä on viiden kilometrin raja, jota noudatetaan ”koska johonkin se raja on vedettävä”.
– Koululiidun mukaan se on katsottu. Ohjelmaan sisältyy tien liikennemäärät, piennarleveydet, nopeusrajoitukset ja kunnossapidot, eli erilaiset arvot suhteessa oppilaan ikään. Sen perusteella sivistystoimenjohtaja (Vaaran edeltäjä Maarit Leskelä) on tehnyt päätöksen ja koulukyyti on myönetty talviajalle. Oppilaan huoltaja haki muutosta sivistyslautakunnasta, mutta lautakunta on pitäytynyt päätöksessä, kertoo Vaara.
Siikajokilaakso sai maanantaiaamuna keskustapuolueen Siikajoen kunnallisjärjestön tiedotteen, jossa järjestö ottaa kantaa Siikajoen alueella sijaitsevien teiden kuntoon. Enimmäkseen tiedotteessa puhuttiin tieosuudesta Siikajoenkylä–Revonlahti, mutta muun muassa entisestään vilkastuva raskas liikenne aiheutti huolta järjestön syyskokouksessa. Tiedotteessa sanotaan esimerkiksi seuraavaa: ”Oma vaarallisuutensa aiheutuu Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisesta. Alkaneessa rakennustyössä tarvittava betonin sora kaivetaan Alhonmäen soranottopaikalta Siikajoenkylältä. Sorarekkojen määrä ja nopeusrajoituksista piittaamaton ajotapa aiheuttaa Siikajoenkylän koululaisille hengenvaarallisen koulutien.”
Siikajoen kunnan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Keijo Mustonen (kesk.) oli tekemässä kielteistä päätöstä Anne Turpeenojan oikaisuvaatimukseen, joka koski hänen poikansa ympärivuotisen koulukyydin maksamista.
Koska sorarekat kulkevat Siikajoelta Hanhikivelle Raahentien kautta, tässä kohtaa on syytä kysyä onko mainittu tie turvallinen vaiko ei, ja miten sivistyslautakunnan puheenjohtaja kommentoi alkusyksystä tehtyä päätöstä.
– Asia oli sivistyslautakunnan salaisella listalla, joten en halua kommentoida kyseistä päätöksentekoa. Mutta yleisesti olemme pitäneet tiukasti kiinni kilometrisäännöksistä. Raja pitää vetää. Tietä ei ollut merkattu turvattomaksi Koululiitu-ohjelmassa ja siihen meidän täytyi luottaa. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua nopeastikin, jos Hanhikiven voimalatyömaalle menevä sora tuodaan Alhonmäeltä ja rekkaliikenne kyseisellä tiellä lisääntyy huomattavasti, Mustonen kertoo.