Sää ei olisi voinut olla upeampi. Pilvipoutaisessa kelissä tarkeni niin, että myös kasevalaiset odottelivat tapahtuman alkua telkkakatoksen alla varjossa. Tunnelma oli rento. Ulkoilmakonsertissa esiintyminen on miehille tuttua, mutta yleensä keikat ovat sukulaisten tilaamia. Jouko Järvinen kuvaili tällaisten keikkojen olevan aika harvinaisia.
Kaseva keikkailee edelleen ahkerasti. Tällä erää oltiin liikkeellä kolmen keikan rundilla. Rantsilaan tulo sopi hyvin bändin keikkakalenteriin, kun edellisiltana jammattiin Kasevan tahtiin Nivalan Tuiskulassa.
Valmista soittolistaa Rantsilan keikalle ei ollut, vaan biisivalinnat tehtiin keikan edetessä.
– Saa nähdä, mitä tästä tulee, myhäili Tommi Kekoni.
Hyvähän siitä tuli. Keikka polkaistiin käyntiin Pena-kappaleella. Mikko Jokela kuvaili heillä olevan kymmenkunta kappaletta, joita toivotaan usein keikoilla soitettavaksi. Nipa Jokela listasi kestosuosikkien listalle kappaleet: Vanha mies, Mari, Pena ja Striptease tanssija.
Vaikka ei olisi koskaan varsinaisesti kuunnellut Kasevaa, saavat bändin kappaleet yhä radiokanavilla soittoaikaa niin, että nuoremmastakin sanoitukset kuulostivat tutuilta.
Yleisössä oli useita, jotka näyttivät osaavan ainakin suosikkibiisien sanat ulkoa.
Päivän tunnelman nostatuksessa auttoi mukavasti akkojen suositus pukeutua 70-luvun tyyliin. Keikan alkua odottelemassa ollut nelikko tuumi tapahtumasta löytyvän porinakavereita, kun ihmiset tulevat porisuttamaan heidän vaatteitaan, jos eivät ole muuten tuttuja. Rantsilalaislähtöinen Jari Vaitiniemi sanoi, ettei ole tullut koskaan aikaisemmin pukeutuneeksi minkään teeman mukaisesti. Vaatteisiin satsaaminen kannatti.
Minna Cederberg löysi itselleen ja Jarille 1970-luvun vaatteet miehen hattua ja hänen käsilaukkuaan ja kenkiä myöten Kärsämäelle kesäksi avatusta vintage-kaupasta. Jarin housut ovat kirpparilta. Hänen Sirpa-siskonsa tuunasi housut 70-luvun tyyliin sopivaksi.
– Tosi kivalta kuulostaa musiikkikin. Lauluihin on tullut iän mukanaan tuomaa charmia, pohti Vaitiniemi.
Luohualainen Asta Kallio iloitsi, ettei jäänyt nynnyilemään, vaikka pohti, paistuuko hengittämättömissä 70-luvun kamppeissa. Kallion asu oli hankittu neljä vuotta sitten Pyhäjoelta Perkiömäen kaupasta siskon 50-vuotis juhliin. T-paita oli uudempi ja omasta vaatekaapista napattu, mutta Asta muistaa, että hänellä oli tyttösenä juuri samanlaisella kuosilla ollut paita.
– Rakastan stemmalaulantaa yli kaiken, fiilisteli Kallio, kun soitto alkoi.
Polven alta levenevät lahkeet olivat 70-luvulla in. Kun on säilyttänyt kroppansa linjat, voi vetää yhä ylleen 70-luvun vaatteita. Irene Kallio esitteli farkkujaan, jotka ovat 70-luvulta ja olleet hänellä käytössä ajoittain siitä lähtien. Ruukkilainen Terttu Partala nosti sirosti nilkkaansa. Jeesus-sandaalit ovat aidot 70-lukulaiset ja upean nahkalierihatun hän on ostanut 1978 Västeråsin torilta.
Kaseva ei ollut suinkaan ensimmäistä kertaa keikalla Rantsilassa, vaan Mikko Jokelan mukaan samat biisit heitettiin 40 vuotta sitten Hyttikoskella. Kymmeniä käsiä nousi pystyyn kysyttäessä, onko paikalla tuolla keikalla mukana olleita.
Lippujenmyyntipisteessä Katariina Tenhunen iloitsi tapahtuman onnistumisesta. Pääsylippuja myytiin etukäteen 100 ja paikan päällä 240.
– En ole yllättynyt väkimäärästä. Odotin, että väkeä tulee laajemmalta alueelta kuin Rantsilasta, bändi on niin vetovoimainen.
Kauimmaiset fanit tulivat Puolangalta asti.
Akat päättivät kokeilla teemallisten bänditapahtumien jatkoa 70-lukuun nojaten, kun viime vuonna teemana oli 60-luku. Sähköpostia lähetettiin sekä Hectorille että Kasevalle. Kasevan kanssa neuvottelut menivät nappiin. Bändillä oli sovittuna keikka Nivalaan sopivasti juuri Rantsila-päivien alla.
Yleisö antoi kiitosta siitä, että tapahtuma järjestettiin pyhänä ja vielä päivällä. Mikäpä mukavampaa kuin lähteä muistelemaan vanhoja hyviä aikoja musiikin tahtiin keskellä kirkasta päivää, jolloin kaiken ikäiset jaksavat varmasti valvoa.
Kun kutsu on tarpeeksi vetovoimainen, lähdetään liikkeelle porukalla myös naapurikyliltä. Lauantain oman kylätapahtuman vietossa aktiivisesti mukaan olleita piipposia oli Männistössä iso porukka.
– Tämä on ihan paras kesäkonsertti ikinä. Osaan nämä laulun sanat ulkoa, kertoi Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila.
Upea keikka päättyi tunnelmointiin Monen vuoden jälkeen-laulun tahtiin.