70-vuo­tias Erik Ekman on huo­lis­saan tu­le­vas­ta - onneksi ra­vi­ur­hei­lu ren­tout­taa

Entistä Rauta-Ruukin sähkömiesten pääluottamusmiestä kismittää moni asia. Mutta on elämässä paljon mukavaakin, ja ne pistetään päällimmäisiksi.

Metsään Erik Ekmanille tulee välillä suorastaan hinku. Pitää päästä harventamaan, hoitamaan taimikkoa tai vain kävelemään ja mittailemaan puita.

– Sulan maan aikana oon ottanut tavaksi kävellä metsässä pitkiä reissuja. Terveys on hirveästi parantunut. On mielenkiintoista seurata kasvua, miten se etenee tai on etenemättä, hän sanoo.

Toinen intohimo on raviurheilu. Ainakin puolet vapaa-ajastaan Ekman tutkii ravien lähtölistoja, lukee ravilehtiä ja miettii, mitä hevosta kannattaa veikata. Hevosurheilua mies on seurannut 1970-luvulta lähtien ja tietää perinpohjin, miten ja missä tietyt hevoset ovat menestyneet ja millä kelillä. Kaikki ravurit kun eivät tykkää juosta rapakossa.

Raveissa Ekman käy edelleen vähintään pari kertaa kesässä. Kuninkuusraveja hän ei jätä väliin.

– Tunnelma raveissa on puoleensavetävä. Joka ei käy niissä ei osaa edes kuvitella sitä, hän hehkuttaa.

Politiikassa Ekman oli mukana jo Raahen-vuosinaan, ja halu hoitaa yhteisiä asioita vei lopulta miehen Siikajoen kunnanvaltuustoon. Siikajoen kuntapolitiikka on ihan ok, hän sanoo. Valtuutetut ovat valveutuneita ja hyviä persoonia. Kokouksiin on mukava mennä ja ilmapiiri on hyvä.

– Sen verran pitää olla eri mieltä, että saa inttää. Muuten se ei kokoukselta tunnu, hän naurahtaa.

Kunnan taloustilanteesta valtuutettu on huolissaan, mutta kouluja hän ei lähtisi sulkemaan.

– Koulut pitää olla niin kauan kuin on oppilaita tarvittava määrä ja sitten on kyläläisten päätettävissä, tekeekö ne lapsia, Ekman toteaa.

Sama pätee Siikajoen lukioon. Lukio on kunnalle tärkeä, eikä Ekman sitä ainakaan tähän hätään olisi lopettamassa. Asiaa voi katsoa uudestaan jos oppilaat vähenevät.

Rahapula ei koske vain Siikajokea. Kaikki maalaiskunnat ovat joutuneet ahdinkoon, koska valtionosuudet vähenevät hirveää vauhtia.

Samalla kunnissa väki ikääntyy, verokertymä vähenee ja sairauskulut nousevat.

– Kunnat ei pysty suuria tekemään. Korostan, että tämä on valtion syytä, Ekman suomii.

Kuntiin tarvittaisiin teollisuutta tuomaan työpaikkoja, mutta mistäpä pienet kunnat niitä taikovat. Tulevaisuus näyttää Ekmanin mielestä huonolta ja hän pelkää Suomen jakautuvan kahtia pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen.

– Eturistiriitoja tulee.

Vientiteollisuuden työpaikkojen vuoksi Suomen täytyy pysyä EU:n jäsenenä. Siksi Ekman kannustaa äänestämään EU-vaaleissa.

Tosissaan miestä ärsyttää ammatillisen koulutuksen reformi. Kaikille pitäisi olla opiskelupaikka, mutta rahan saanti kiristyy. Ekmania pelottaa tilanteen johtavan siihen, että opiskelemaan pääsevät vain parhaat.

– Vakavasti huolestuttaa, että jos tällaiseen mennään, tulee yhteiskuntaan pahojakin ongelmia, hän aprikoi.

Toinen ärsyttävä asia on se, että Suomi on helsinkiläisten ajatuspajojen talutusnuorassa. Niiltä ei riitä ajatuksen puolikastakaan Pohjois-Suomelle.

– Tiet ovat huonossa kunnossa ja silti suunnitellaan tunnelia Tallinnaan. Ei voi olla tasapuolista, ettei täällä voi autolla ajella, Ekman puuskahtaa.