Kolumni

Ai­vo­pie­ru­jen vapaata aikaa

-

Etkö sä nää! Tää on seksuaalista häirintää, muistuttaa Aki Sirkesalo laulussaan. Oletko kohdannut netissä tai jossain muualla aineistoa, joka olisi ahdistanut sinua? Jos olet kohdannut, en ihmettele, sillä häirintää tapahtuu nykyisin huitsin paljon ja monessa eri muodossa. Viime päivinä mediassa ovat nousseet ykköseksi rasismi ja sen lieveilmiöt. Mutta, keinoa vihapuheiden kitkemiseksi ei vain löydetä. Etenkin sosiaalinen media tarjoaa oivan kanavan loukata ja maalittaa haluamaansa kohdetta.

Itse olen yrittänyt suitsia omaa sähköpostiani, se kun tuo aamusta toiseen eteeni seksistisiä tarjouksia. Tämän kaltaiset postit on ryyditetty seksikuvilla, jotka läpsähtävät esille heti, kun viestin otsikkokentän avaa. Siis, jätän avaamatta. Olen luokitellut tällaiset roskapostiksi ja ne menevät suoraan roskakoriin.

Mutta, kysymys kuuluukin: eikös tällainen posti ole seksuaalista häirintää ja lain mukaan tuomittavaa?

Mielestäni moinen postilähetys täyttää seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella olevan tasa-arvolain tarkoittaman syrjinnän tunnusmerkistön. Nimittäin seksiviestien kera postiini tupsahtelee jatkuvasti miehisyyden kohottamiseen liittyviä tarjouksia ja sen sellaista joutavaa maalittamista.

Rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa. Mitäs muuta tuo sitten voisi olla, kysynpä vaan. Olen yrittänyt jo monella eri tavalla saada näitä sähköpostia lähettäviä firmoja lopettamaan viestinnän kanssani. Turhaan, sillä teho on sama kuin heittäisi bensaa nuotioon.

Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Perinteiselle postille riitti, kun laittoi postilaatikkoon viestin: Ei mainoksia, ei ilmaisjakelulehtiä, kiitos! Se tehosi. Mutta koitapas suitsia sähköpostia, ei onnistu.

Tiedän, että ongelmaani on tarjolla toinen toistaan parempia neuvoja, mutta ikävä vain käytännön vaikutus puuttuu niistäkin. Olen kokeillut.

Viranomaisille ja päättäjille lähetän kainon pyynnön: jospa löytäisitte keinon, jolla hillitä sosiaalisen median villiä ja laajaa kaistaa. Vihapuheille, rasismille ja monelle muullekin ikävälle julkaisulle olisi syytä löytää pitävät suitsen, ennen kuin koko homma karkaa käsistä.

Riittänee kaiketi se, että Suomessa on jo yksi paikka, jossa on lupa päästellä vapaasti aivopieruja. Eduskunta.

Leo Kärsämä