Syksypuolelle kääntynen vuoden tilinpäätöksestä on elokuun lopun ennusteen mukaan tulossa 834 001 euroa alijäämäinen. Alijäämä on vuoden kuluessa kasvanut rutkasti, sillä talousarvio oli 554 616 euron verran pakkasen puolella.
Suurin syy vajeen repeämiseen löytyy verotuloista. Kuntalaisten tuloveroja kertyy peräti 451 000 vähemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu. Pienemmän verokertymän takana taas on hallituksen kilpailukyky-sopimus.
– Syy on kiky-ratkaisu. Sen vaikutusta kuntien verotuloihin ei verottaja ollut ennakoinut tietoihin, joiden mukaan budjetti on laadittu. Ennakot on peritty liian suurina ja ne on nyt palautettava, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto.
Mukaviakin kohtia tilinpäätösennusteesta löytyy. Kunnan toimintatuotot ovat ennusteen mukaan suuremmat kuin talousarvioon on kirjattu ja kuntaorganisaatio pyörii tehokkaasti, sillä oman toiminnan menot ovat odotettua pienemmät.
– Tälle vuodelle on positiivistakin. Velkaa on lyhennetty noin miljoonan euron verran, Lehto myhäilee.
Ensi vuoden talousarvio on laskelmien mukaan 1,07 miljoonaa euroa miinuksella. Siikajoki on Lehdon mukaan totisen paikan edessä, sillä tuloveroruuvia ei voi enää kiristää. Siikajoki on 22 prosentillaan valtakunnan 10 kovimman verottajan joukossa. Kunnanhallitus pohtii veroprosentteja ensi maanantaina.
– Oma kanta on, että verotusta pitäisi pystyä pitkällä aikavälillä laskemaan. On maksajia kohtaan väärin jos nostetaan veroja eikä kosketa rakenteisiin, hän painottaa.
Kunnanhallituksen tavoitteena on kutistaa alijäämä ensi vuonna 500 000 euroon ja päästä nollatulokseen vuonna 2020. Sen vuoksi Lehdon mukaan kaikki sektorit perataan läpi ja erityisesti sote-palvelut, sillä hyvinvointikuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin hoitolaskut pyöräyttävät herkästi kunnan budjetin nurin niskoin.
– Sote on suurin menoerä. Siihen ei voida vaikuttaa kuin ulkoistamalla se osittain tai kokonaan. Jos palvelu ulkoistetaan, tiedetään hinta eurolleen. Mutta yksityistämiseen ei voi lähteä, jos hinta ei ole edullisempi kuin nyt, Lehto sanoo.
Tarkkaan syynii tulee myös kouluverkko. Siitä Lehdon mukaan on pakko keskustella jollain aikavälillä.
– Se on kuuma peruna kuntalaisille. Toivonkin, että he ottavat omiin valtuutettuihin yhteyttä ja kertovat, mitä kautta pitäisi isoja linjoja hakea, Lehto kannustaa.