Kolumni

Äly­pu­he­lin puo­li­soa tär­keäm­pi

Suomalaiset eivät saa riittävästi seksiä. Näin kertoo väestöliiton Finsex-tutkimus. Melkein 60 prosenttia miehistä ja yli 40 prosenttia naisista oli sitä mieltä, että vällyjen välissä pitäsi tapahtua nykyistä enemmän. Tulos ei yllätä, sillä sekstailu on mukavaa ja kukapa sitä ei mielisi lisää. Mutta yksi merkittävä syy parisuhteissa ilmaistun läheisyyden vähenemiseen on älypuhelin. Jo on perkele, sanoisi eräskin mies, mutta mietitäänpä hetki ennen kuin aletaan noitua.

Matkapuhelinriippuvuus on ihan tunnistettu tauti. Älylaitteeseen koukuttuu siinä missä uhkapeleihin, alkoholiin tai nikotiiniin. Ero on vielä siinä, että älylaite on yhteiskunnallisesti hyväksytympi asia kuin päihteet, eikä riippuvuus puhelimeen riko perheitä yhtä nopeasti kuin alkoholismi. Minäkin huomasin tarttuvani useamman kerran päivässä puhelimeen, jotta saatoin pikaisesti tsekata twitterin, facebookin ja instagramin. Kun missään ei ollut mitään kiinnostavaa, toistin rutiinin 10 minuutin päästä uudelleen ja löysin jotain mistä ärsyyntyä. Huono palkinto turhasta työstä.

Vasta luettuani Helsingin Sanomista jutun, jossa toimittaja oli testannut somelakkoa, havahduin siihen, että omakin matkapuhelimen käyttö saattaa olla epäterveellisellä tasolla. Fyysisiä oireita en ole kokenut, mutta juttu vahvisti ymmärrystä siitä, että somessa vietetty aika on toisaalta pois. Koska Hesarin kirjoittajan kokemukset olivat myönteisiä, päätin kokeilla itsekin, ja jo viikon perusteella tulokset olivat lupaavia.

Töistä palattuani jätin puhelimen eteisen pöydälle tai keittiön hyllylle. Jos puhelin soi, vastasin, mutta muuten se sai olla rauhassa. Sillä välin kun muut riitelevät poliittisista lakoista twitterissä, koitin keskittyä kaikkeen siihen, mitä taloni seinien sisällä tapahtuu. Voi pojat, siellä myös tapahtui ja tapahtuu edelleen. Vuoden ja 8 kuukauden ikäinen poikani on huumorimiehiä, innokas automies ja hänen sanavarastonsa karttuu nopeasti. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä enemmän hän tykkää istua sylissäni ja lukea kirjoja. Pojan 8-vuotias isoveli omaa huikean sisäsyrjäpotkun ja hänen mielestään Kevin De Bruyne on maailman paras pelaaja. Tällä hetkellä hänellä on kaikki hyvin, mutta hän on huolestunut siitä, milloin hänen pitää muuttaa pois kotoa!

Ja nainen. Opettanut pojille kärsivällisesti vaikka mitä, ja siinä sivussa tehnyt uutta musiikkia. Kun minä yritän purnata työasioista, löytyy yleensä juuri oikeat sanat ymmärrystä tai herättelyä, että kaikki on hyvin.

Vaikka välillä tulee lipsahduksia ja kädet hapuilevat automaattisesti kohti amerikkalaisen biljoonan dollarin yrityksen tuotetta, somettomuus on ollut terapeuttista. Aika vähästä jää paitsi vaikkei tarkistaisi twitteriä tunnin välein. Siellä ne edelleen riitelevät. Ne, jotka ovat kiinni vallan syrjässä ja ne jotka valtaan pyrkivät, ja retoriikka käy päivä päivältä rumemmaksi.