Aikana jolloin pojat olivat poikia ja tytöt tyttöjä, koulujen kevätjuhlissa esiintyivät Armas Aika sekä Suvi Suloinen.
Suvin ammatista ei ole tarkkaa tietoa, mutta Armas oli sähkömies. Hänestä lauloi Laila Kinnunen 1960-luvun alussa euroviisukappaleessa ”Valoa Ikkunassa.” Armas laittoi sanojen mukaan valon ikkunaan. Muunsukupuolisia ei kukaan kuvitellutkaan tuolloin olevan.
Miltähän olisikaan kuullut sanoitus, jossa muunsukupuolinen laittoi ledit loistamaan? Näin tuo kaunis kappale olisi varmaan sanoitettu 2010-lopun loppupuolella. Sijoitus olisi Euroviisuissa ollut taas kerran tasan viimeinen. Laila oli sentään 10:s.
Suvivirren kieltämistä esitettiin muutama vuosi sitten uskonnollisista syistä. Lähtökohtaisesti paremmin olisi menestynyt metoo-kampanjan myötä vetoaminen seksistiseen ja sovinistiseen ilmaisuun. Suvi Suloinen on viettelevä ja feministejä loukkaava naisen nimi. Suloinen, siis ajatelkaa nyt. Kyseessä täytyy olla nainen, jota haluaisivat suudella muutkin kuin Teuvo Hakkarainen kahden ja puolen promillen kumarassa. Ja tällaisesta viettelijättärestä lauletaan viattomasti lasten viattomassa kevätjuhlassa. Seurauksena on varmasti sukupuolisen identiteetin vääristyminen jo varhaisessa murrosiässä.
Syvältä olevassa Suomen etelässä on paikoin kielletty kuvaaminen koulujen kevätjuhlissa. Ei saa kuvata Armasta eikä Suvia. Ei edes omia lapsiaan – puhumattakaan exän lapsista, nyxän lapsista, nyxän exän ja exän nyxän lapsista. Kieltoa perustellaan eurooppalaistuneen jeesusteluyhteiskunnan uusimmalla kärkituotteella, tietosuojalailla. Kuten kaikissa laissa, on tässäkin muutama porsaanreikä. Kuvaajille on sanottu ja tullaan yhä useimmin sanomaan, ettei siellä ja siellä saa kuvata. Kuvan julkaisusta puhumattakaan.
Tietosuojalaki kannattaa lukea yhtä tarkasti kuin osamaksusopimusten pienet präntit. Tietosuojalaki ei vaikuta käytännössä mitenkään journalistin työhön. Koulujen kevätjuhlassa saa toimittaja kuvata ja julkaista kuvan. Jos jollakin on kuvauskielto, on opettajien huolehdittava tiedottamisesta toimittajalle.
Kun kuvaa käytetään markkinointitarkoituksessa, ei kuvassa saa näkyä selvästi tunnistettavia ihmisiä lain mukaan. Advokaatit ovatkin ennustaneet aikoinaan korkeimman oikeuden antavan lopullisen tulkinnan siitä, mitä tarkoittaa selvästi tunnistettava ihminen.
Onko siellä Armas Aika, Suvi Suloinen vai joku muunsukupuolinen?
Perheenäiti, vaimo ja yrittäjä.