Asian­tun­ti­ja: Var­tin­ojan me­lu­mit­tauk­set vir­heel­li­siä

Vartinojan tuulivoimala-alueen melua mitattiin kuukauden ajan vuoden vaihteessa.
Vartinojan tuulivoimala-alueen melua mitattiin kuukauden ajan vuoden vaihteessa.
Kuva: Sari Junnonaho

Vartinojan tuulivoimala-alueen melua mitanneen konsulttiyhtiö WSP:n mittauksissa on havaittu lukuisia virheitä.

Mittauksissa ei ole noudatettu ympäristöministeriön (YM) ohjeistusta, mittalaite on ollut väärällä korkeudella ja virheellisiä tuloksia on verrattu toisen yhtiön virheellisiin melumallinnuksiin.

Lisäksi tallennettu ääninauha on säröytynyt, tuulivoimalamelun kapeakaistaisuus on arvoitu väärin ja vielä sisämelutasonkin arviointi on mennyt pieleen.

Mittaustulokset on tarkastanut alan asiantuntija, DI Denis Siponen Ades Oy:stä. Hän tähdentää tarkastaneensa vain yhden mittauspisteen tulokset. Piste on kuitenkin erittäin tärkeä, sillä se sijaitsi voimaloita lähimpänä olevan talon pihalla. Asukkaat ovat joutuneet muuttamaan kotoaan pois meluhaitan vuoksi.

 

WSP mittasi Vartinojan tuulivoimala-alueen melua 21.12.–21.1. kolmessa pisteessä. Tulosten mukaan lähimmän asunnon pihalla korkein melutaso oli 36 desibeliä (dB). Ulkomelun korkein ohjearvo päivällä on 45 dB ja yöllä 40 dB.

Lausunnossaan Siponen toteaa, etteivät YM:n asettamat mittausehdot kuukauden aikana täyttyneet yhtenäkään päivänä. Tuuli- ja muut sääolot ovat olleet melun kantautumiselle epäedullisia, joten todellinen melutaso voi olla paljon suurempi kuin WSP:n mittaukset olivat.

– Mittaustuloksista ei voi sanoa ylittyykö meluraja vai alittuuko se. Niiden perusteella ei siis voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Mittaustuloksia ei voi edes verrata mallinnokseen, Siponen tähdentää.

– Jokainen konsultti harkitsee, milloin kannattaa mitata. Yleensä yritetään maksimoida mittausolosuhteet sellaisiksi, että silloin on asukkaiden kokema haitta suurin. WSP ei ole mahtanut säälle mitään, mutta mittaajalla on vastuu siitä, että huomaa puutteelliset olosuhteet ja jatkaa mittausta tai ottaa olot huomioon raportissaan, Siponen painottaa.

– Ympäristöministeriön ohjeessa on selvästi sanottu, kuinka monta mittaukselle otollista hetkeä on oltava, jotta saadaan riittävästi mittausdataa. WSP tuntee ministeriön ohjeistuksen, enkä tiedä, miksi niitä ei ole näissä mittauksissa noudatettu, hän jatkaa.

 

Merkillisenä Siponen pitää sitä, että WSP on verrannut omia virheellisiä tuloksiaan FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatimiin virheellisiin melumallinnuksen tuloksiin. ”Jääkin epäselväksi, mikä vertailun tavoite on ollut”, Siponen toteaa lausunnossaan.

Lisäksi WSP ei ole noudattanut YM:n ohjetta mittauskorkeudesta. Talon pihalla mittauslaite on ollut 2 metriä korkealla, kun YM:n ohjeen mukaan melua mitataan joko maassa mittauslevyllä tai rakennuksen seinällä 1,5 metrin korkeudessa.

Eri mittauspisteissä tallennettu ääninauha on myös säröytynyt, eikä dataa siten voi käyttää analysointiin.

Melun kapakaistaisuuden tarkastelussakin on YM:n ohjeistus jätetty huomiotta ja WSP:n konsultit ovat arvioineet sitä korvakuulolta ja oman menetelmänsä mukaan.

– Jotta asioihin saadaan selvyys, pidän äärimmäisen tärkeänä, että pöytään tuodaan todellisia asioita ja sitten tehdään johtopäätökset. Virheellisten tietojen perusteella ei voi johtopäätöksiä tehdä, Siponen tähdentää.

– Tärkeää on, että tehtäisiin asialliset ja oikeat mittaukset riippumattomalla mittaajalla, jotta melutaso saataisiin selville, hän toteaa.

Tänään on kunnanvirastolla Siikajoen kunnan järjestämä tilaisuus, jossa melumittauksen tuloksia esittelevät Tuuli-Saimaa Oy:n ja mittaukset tehneen WSP Finland Oy:n edustajat.

Ilmoita asiavirheestä