Tulevan vuoden talousarviota ei esitelty eikä päätetty riemumiellä kunnanvaltuuston kokouksessa viime torstaina. Valtuusto hyväksyi 554 616 euroa pakkasen puolella olevan budjetin yksimielisesti.
Ensimmäisessä versiossa alijäämää oli 1 miljoona euroa, mutta hallintokunnissa on nipistetty menoja niin paljon, että alijäämä kutistui 450 000 eurolla. Vaikka budjetti on tavallaan työvoitto, ei sitä esitellyt talous- ja hallintopäällikkö Krista Kustula voinut iloita, sillä vuosikate on vain 710 342 euroa ja se ei riitä 1,3 miljoonan euron poistoihin.
– Onko kunnan talous tasapainossa? Tulot pienenevät koko ajan, hän pohti vakavasti.
Ensi vuonna valtionosuudet vähenevät noin 400 000 euron verran ja tuloverokertymä noin 150 000 euroa. Lisäksi kunnan hartioilla on hyvin raskas velkataakka; lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja on yhteensä 16,5 miljoonaa euroa, josta riittää jokaiselle kuntalaiselle 3 607 euroa.
Velkojen lyhennykseen menee ensi vuonna 1,8 miljoonaa euroa. Omilla tuloilla niitä ei makseta, vaan kunnan on siihen otettava uutta velkaa 1,7 miljoonaa euroa.
– Kunnan toiminnan tarkastelu kokonaisuudessaan on ensi vuoden haaste. Jos toimintaa ei katsota tarkasti, ei selvitä euromääristä, Kustula varoitti.
Fiilausloppuu?
Edellisten vuosien jäljiltä kunnalle on kertynyt 4,4 miljoonaa euroa ylijäämää, joka kattaa ensi vuoden alijäämän. Mutta puskurirahojen varaan ei voi tuudittautua, muistutti keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Kauko Lehto.
– Ensi vuoden aikana tulee löytää lääkkeet miinukseen. Ensimmäiset puoli miljoonaa meni fiilaten ja höyläten, mutta se tie on katsottu loppuun. Seuraavaksi on katsottava rakenteita, hän pohti.
Valtuustossa yli 20 vuotta istunut Juhani Yrjänä (kesk.) huomautti, että joka vuosi on säästöhöylätty ja epäili saman linjan jatkuvan ensi vuonnakin.
– Kertarysäys olisi työläs, mutta se puhdistaisi pöytää ja pakottaisi kehittämään toimintaa. Kehittäminen on jäänyt liian vähälle, hän totesi.
Talousarvion teknisen toimen osuus herätti hyvin vähän keskustelua. Valtuutettuja kiinnosti eniten Ruukin kivikoulun purku, jonka kustannusarvio on 200 000 euroa. Sauli Kallio (kesk.) ehdotti urakan siirtämistä, mutta sai tietää työn kilpailutuksen edenneen jo niin pitkälle, ettei sitä voi keskeyttää.
Kunnan somistaminen kiinnosti Aila Mäkisaloa (sd.), joka kysyi kukkaistutusten ja puistojen hoidon määrärahojen perään. Hän myös ehdotti määrärahaa kunnon jouluvalojen hankkimiseksi Ruukkiin.
Rakenteetsyyniin
Sivistystoimessa saatiin kasaan tarvittava 100 000 euron säästötavoite laitoja myöten kaapimalla. Mutta vs. sivistystoimenjohtaja Maarit Leskelä muistutti, ettei kertasäästö enää riitä.
– Rakenteellista tarkastelua on tehtävä, hän tähdensi.
Säästösyistä muun muassa kansalaisopiston määräraha pieneni 5 000 euroa. Kansalaisopiston kohta huolestutti kovasti valtuutettuja.
– Kansalaisopiston piirejä ei saa tarkoituksella lakkauttaa miltään kylältä. Ne ovat tärkeitä kuntalaisen itsetunnonkin kehittämisessä, tähdensi Matti Pohjola (vas.).
Pitkän kokouksen aikana pitkiä puheenvuoroja käytettiin myös taiteen perusopetuksesta. Siikajoki rahoittaa Raahen musiikkiopiston toimintaa ja maksaa 890 euroa jokaisesta oppilaasta. Opistossa on 49 siikajokista. Kustannus tyrmistytti valtuutettuja, mutta äksyistä kommenteista huolimatta kukaan ei esittänyt tuen poistamista.
