Pyhännällä toimiva LapWall Oy on viidessä vuodessa rynninyt rakennusteollisuudessa maan kärkijoukkoon.
Se, mikä yrityksen kovatahtista johtoa kismittää, on järjestelmän hitaus sekä kankeus. Toisella puolella ahdistaa Aluehallintoviraston (Avi) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) lupaprosessit, toisella rakennusalan vähyys.
– Meillä olisi kova halu rakentaa kolmas tuotantohalli, joka työllistäisi 60-70 henkilöä lisää. Kasvun ongelmaksi muodostunut se, ettei saada lisämaata, tuotantojohtaja Heikki Klaavo puhahtaa.
Tuotantohallin rakentamista lähempänä on uuden satametrisen varastohallin rakentaminen. Halli on jo valmiina osina Kälviällä, mutta tällä hetkellä odotellaan viranomaisprosessien etenemistä. Pyhännän kunnanhallitus on maanvuokrasopimuksen jo hyväksynyt, mutta asia ei ole sillä saletti.
– On monenlaisia maankäytöllisiä ongelmia, jota eivät ole riippuvaisia kunnasta, Klaavo selventää.
Rakentamislupaprosessi on venynyt odotettua pidemmäksi. Alunperin se käynnistyi Ely-keskuksessa, josta tuli lokakuussa kuntaan selvityspyyntö koskien pohjavesialueella olevan tontin ojituksia.
Tiedot saatuaan Ely-keskus katsoi, että vaaditaan ympäristölupa, jonka myöntäminen on puolestaan Avin heiniä.
– Ihmetyttää, että Ely siirsi asian ilman päätöstä Aville pitkän käsittelyn jälkeen. Ja nyt Avi odottaa puolestaan Elyltä lausuntoa, joka piti tulla 2.5., mutta Ely sai jatkoaikaa kymmenenteen päivään saakka.
Klaavo ei ymmärrä, miten jollekin voidaan antaa lisäaikaa, vaikka muiden pitää noudattaa määräaikaa pilkuntarkasti. Lausuntojen tullessa hän itse on valmis laatimaan niihin vastineet saman tien, jotta rakentaminen pääsisi alkamaan. Edessä on tosin vielä kuukauden valitusaika.
– Olemme anoneet, että työt voisivat alkaa välittömästi, eikä tarvitsisi odotella. Nyt oli jo 30 päivän kuulemisaika, eikö sinä aikana ole jo pystynyt lausumaan asiasta ne, joille asia kuuluu?, Klaavo pohtii viitaten maanomistajiin ja muihin osallisiin.
Kunnanjohtaja Jouko Nissinen ymmärtää tuotantojohtajan harmituksen. Kunnassa on samankaltaisia kokemuksia. Viime syksynä tehtyä ruoppauslupahakemusta ei ole käsitelty vieläkään, vaikka työt oli tarkoitus aloittaa jo alkuvuodesta.
– Lupien käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi ja se vaikeuttaa monen tahon toimintaa, Nissinenkin harmittelee.
Toinen LapWallin johtoportaan miettimä ydinkysymys on maankäyttö. Suunnitelmissa oleva tuotantohalli ei mahtuisi varastohallin kanssa kokonaan kunnan omistamalle vuokratontille, joten lisämaa olisi tarpeen. Sitä ei vain ole saatu hankittua.
– Tuotantohallin on oltava samalla tontilla, muuten se ei onnistu logistisesti.
LapWallilla ollaankin sitä mieltä, että jos saapuvilla on joutilasta maata, se pitäisi pystyä ottamaan käyttöön tavalla tai toisella. Ellei vapaaehtoisesti, niin sitten vaikka pakkolunastamalla.
– Minkä takia maat tulee rajaksi kasvulle, tuntuisi ettei meillä maa lopu kesken. Miksi sitä ei voi jollain prosessilla saada sellaiselle, joka sen oikeasti tarvitsisi?
Tuotantojohtaja Heikki Klaavo kuvailee LapWall Oy:tä gasellimaiseksi yritykseksi, jolla on räiskyvä, tulevaisuuteen ja visiointiin uskova toimitusjohtaja.
Jarmo Pekkarisen johtama yhtiö onkin tunnettu kovista tavoitteistaan. Yksi niistä on nostaa Pyhännän yksikön liikevaihto 100 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä
– Luohan se paineita meille työntekijöille, mutta on mahtavaa katsoa taaksepäin, miten pihapiiri ja tontti on muutamassa vuodessa muuttunut totaalisesti, Klaavo naurahtaa.
Klaavo harmittelee suomalaisen yhteiskunnan rakentuneen niin byrokraattiseksi, että se toimii jarruna markkinoiden potentiaalisille kehityshetkille.
Esimerkiksi LapWallin tämänhetkisenä tavoitteena on nostaa automaatioaste pikaisesti niin korkealle, että se vahvistaisi asemia globaalissa kilpailussa.
– Prosessit pitäisi pystyä tekemään silloin kun on niiden aika. Muuten muut ajaa ohi ja me jäädään Suomessa nuolemaan näppejä.
Tehtaalla pohditaan nyt kuumeisesti kolmannen, korkean automaatioasteen ja robottilinjoja sisältävän tuotantohallihankkeen tulevaisuutta. Investoinnin osuus on seitsemän miljoonaa euroa, joten ihan pikkuhankkeesta ei ole kyse.
Pyhäntä olisi sijoituskohteena paras, mutta jos lisämaata ei löydy, on asia mietittävä uusiksi.
– Päätöksiä pitäisi tehdä muutamassa viikossa: tehdäänkö 60-70 ihmistä työllistävä halli muualle Suomeen vai viedäänkö Suomesta pois. Ruotsissa on jo LapWall Ab, tuotantojohtaja pohtii mahdollisuuksia.