DNA erotti Sii­ka­lat­van su­si­lau­mat - näyt­tei­tä ke­rät­tiin en­nä­tys­mää­rä

Luonnonvarakeskus julkaisi kesäkuun alussa uunituoretta tietoa susien määrästä. Kanta-arvion mukaan Suomessa asuu ennen kevään pentuja 216-246 sutta, joista Siikajokilaakson levikkialueella elelee laumoissa 19-22. Arvion tulos saadaan yhdistämällä todennäköisyyslaskentamalliin havainnot, tunnettu kuolleisuus, GPS-seuranta sekä DNA-analyysit.

– DNA:sta on tulossa vuosi vuodelta merkittävämpi osa kanta-arvion tausta-aineistoa. Viime vuonna DNA-profiloituja yksilöitä oli 130, nyt 192, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.

Erityisen hyvin Kojola mainitsee näytekeräyksen onnistuneen Pohjois-Pohjanmaalla, jossa susilaumojen määrä on kasvanut viime vuosina.

Keräykseen aktivoituivat myös siikalatvalaiset metsästäjät. Rantsilan Sipolankylältä kotoisin oleva Kyösti Myllykoski suhtautui ulostenäytteiden keräämiseen aluksi vastahakoisesti, mutta lopputulos yllätti positiivisesti.

– Tympäsi ens’alkuun koko keruu, kun eivät ne ole ottaneet meidän jälkihavaintojakaan todesta. Lähdin silti mukaan ja keräys tapahtuki yllättävän nätisti, Myllykoski kertoo.

– Näytteet kerättiin vapaaehtoisvoimin ja yhteistyö on toiminut hienosti. Alueelta löydettiin 25 eri susiyksilön DNA:ta, Luken suurpetoasiantuntija Tapio Visuri kehuu.

Siikalatvalla majailee nyt kaksi vähintään kuuden suden laumaa Pulkkilassa ja Rantsilassa.

– Rantsilan lauma saatiin erotettua Pulkkilan laumasta juuri DNA-näytteiden avulla. Aiemmin näitä on pidetty yhtenä isona porukkana, Visuri kertoo.

Pulkkilan ja Rantsilan laumojen reviirinaapureita ovat Utajärven, Kiuruveden ja Revonlahden laumat, joista ainakin Utajärven lauma jätti DNA:taan myös Siikalatvalle. Lisäksi yksi Revonlahden laumaan kuulunut susi vaelsi Pulkkilan reviirin läpi. Revonlahtea asuttaa uuden arvion mukaan enää susipari.

Kerätyt DNA-näytteet ovat julkista tietoa ja niitä voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi sivustolla.

Reviiri on susikannan lisääntymisyksikkö, eikä niiden määrässä ole tänä vuonna suurta eroa edellisvuoteen verrattuna, mutta vuoden päästä tilanne lienee toinen.

– Vuoden 2019 pennut lähtevät nyt laumoistaan, pariutuvat ja valtaavat uusia reviirejä, jolloin lisääntymisyksiköiden määrä kasvaa kevääseen 2021 saavuttaessa, Luken erikoisasiantuntija Samu Mäntyniemi kertoo.

Laumojen ja parien asuttamia reviirejä on keväällä 2020 ollut 43-49, mutta ensi maaliskuuhun mennessä niitä arvioidaan olevan 42-69. Susien määrä on nyt saavuttanut pienimmän elinvoimaisen kannan rajan.

Tämä ei vielä automaattisesti tarkoita kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista, vaan seuraava tavoite on määritellä sudelle EU:n luontodirektiivin vaatima suotuisa suojelutaso, eli se konkreettinen määrä, jolla suden biologinen ja ekologinen elinvoimaisuus, sekä geneettinen monimuotoisuus saadaan säilymään. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää susikannan hoitosuunnitelmassa, että yksinomaan Suomen rajojen sisällä suotuisaa suojelutasoa ei voida saavuttaa, vaan yhteistyötä tehdään Ruotsin ja Norjan kanssa.

–  Käytännössä se tarkoittaisi niin suurta susikantaa, että se yhdessä muiden suurpetokantojen kanssa johtaisi sekä sosiaalisesti että taloudellisesti, mutta myös ekologisesti kestämättömään tilanteeseen, ministeriö kirjoittaa.

Susien kanta-arvio 03/2020

Uudessa susikanta-arviossa kaikista arvioitavista lukumääristä esitetään todennäköisin arvo, sekä todennäköisyysväli 90 prosentin tarkkuudella.

Suomessa on ennen kevään pentuja 216-246 susiyksilöä.

Laumoja on 30 (27-33), joista 24 kokonaan Suomen puolella.

Pareja 17 (13-20), joista 15 kokonaan Suomen puolella.

Siikalatvalla majoittuu Pulkkilan reviiri (6-7 suden lauma) ja Rantsilan reviiri (6 suden lauma).

Pyhännälle rajoittuu Kiuruveden reviiri (5-6 suden lauma).

Siikajoella on Revonlahden reviiri (susipari).

Lisäksi levikkialueella vierailee Pyhäjoen lauma (5 yksilöä) ja Utajärven lauma (4 yksilöä), sekä vaeltavia yksinäisiä susia.