Aluehallintovirastot pyytävät esityksiä 4.11. mennessä vuoden 2017 äitienpäivän kunniamerkkien saajiksi.
Lasten lukumäärällä ei ole ratkaisevaa vaikutusta palkitsemiseen. Omien lasten tekemissä kunniamerkkiesityksissä tulee olla vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä.
Äitienpäivän kunniamerkki myönnetään lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä ansioituneelle. Perusteluna voi olla myös laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä.
Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkiä ei myönnetä. Kunniamerkin saajaksi voi esittää 40 vuotta täyttänyttä biologista äitiä, adoptioäitiä tai sijaisäitiä.
Pyrkimyksenä on, että äitienpäivän kunniamerkin saajat edustavat monipuolisesti tämän päivän äitejä, niin ansioidensa kuin ikänsäkin puolesta. Palkittavien tulee edustaa erilaisia ryhmiä ansiotyössä käyvistä äideistä ja yksinhuoltajista maaseudun emäntiin.
Palkittavien äitien joukossa tulee olla myös eri vähemmistöryhmien edustajia, kuten romaneja, saamelaisia ja maahanmuuttajia.
Omien lasten tekemissä kunniamerkkiesityksissä tulee olla vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen.
Muutkin omaiset, tuttavat ja naapurit voivat olla aloitteellisia, mutta esityksen tekijänä tulee kuitenkin olla viranomainen, järjestö tai muu yhteisö.
Aluehallintovirastot ottavat kunniamerkkiesityksessään huomioon sekä tasapuoliset alueelliset jakaumat että ruotsinkielisen väestön osuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee aluehallintovirastojen esitysten perusteella kunniamerkkiesityksen ritarikunnille.
Kunniamerkit luovutetaan äitienpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.