Hämmentää. Ei pelota, mutta järkyttää, totta kai.
Näin kuvailevat tuntojaan Oulussa lapsiin kohdistuneista rikosepäilyistä Siikajoen lukion oppilaat Janina,19, Jenni,17 ja Tommi,19.
Tapaukset saavat nuoret ajattelemaan, koska sosiaalinen media ja älypuhelimet ovat niin olennainen osa omaa elämää. Olisinko se voinut olla minä?
– Olemme mielestämme hyvin perillä siitä, mitä kannattaa laittaa tai jättää laittamatta nettiin. Teot ovat järkyttäviä, mutta uskallamme liikkua Siikajoella ja Oulussa kuten ennenkin. Vieraassa kaupungissa kulkee ehkä enemmän varuillaan joka tapauksessa. Meillä ei ole lisääntyneitä ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan, nuoret tiivistävät.
Kaikki kolme kertovat saaneensa sopimattomia yksityisviestejä, lähinnä Instagramissa. Nuoret kertovat tietävänsä saman tien, jos kyseessä on epäilyttävä tili.
– Pyynnön kautta tuleviin viestiin ei vastata, on yksimielinen vastaus.
Silti viestien sisältö voi olla erikoinen. Joku voisi reagoida pyyntöihin pelkästään uteliaisuudesta.
– Sain viestin ulkomaalaiselta naiselta, joka halusi tavata minut oululaisessa hotellihuoneessa, naurahtaa Tommi ja kertoo poistaneensa viestin välittömästi.
Ruukin koulu ja Siikajoen lukio tiedotti tällä viikolla vanhempia somessa tapahtuvista, nuoriin kohdistuvista houkutusmenetelmistä. Wilmaan lähetetty tiedote sisälsi linkkejä juttuihin, jotka listasivat vinkkejä lapsen suojelemiseen sosiaalisen median suosituissa sovelluksissa, kuten Snapchatissä ja Instagramissa.
– Olemme koululla huolestuneena seuranneet uutisointia Oulussa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Tässä yhteydessä on noussut esiin huoli myös somessa tapahtuvasta niin kutsutusta groomingista, jossa aikuiset ottavat yhteyttä lapsiin ja nuoriin pahat aikeet mielessään, oppilashuoltoryhmän laatimassa tiedotteessa kerrottiin.
Groomingilla tarkoitetaan seksuaalisen ahdistelun prosessia, jossa aikuinen hyväksikäyttäjä luo nuoreen luottamussuhteen, jonka avulla hän pystyy houkuttelemaan uhrin seksuaalisiin tekoihin. Grooming tapahtuu netissä joko tietokoneen tai älypuhelimen välityksellä. Tekijä voi aistia esimerkiksi nuoren puutteellisen itsetunnon. Kehut tyydyttävät nuoren tunnetarpeita, kuten huomatuksi tulemista.
Jos nuori erehtyy lähettää itsestään intiimejä kuvia, voivat ne myöhemmin olla kiristyksen väline. Häpeän tunnetta on vaikea hallita ja se voi estää nuorta kertomasta tilanteesta eteenpäin. Häpeään sisältyy usein myös epäilys, että ympäristö syyllistää. Uhrista tulee mielessään osasyyllinen tapahtumiin.
– Välillä tulee ylilyöntejä. On ollut nettikiusaamista ja sopimattomien kuvien lähettämistä joko itsestä tai toisesta lupaa pyytämättä. Olemme korostaneet huoltajille, että oman lapsen puhelinta tulee valvoa. Se ei ole kyttäämistä, Ruukin koulun ja Siikajoen lukion rehtori Juha Vaara.
Tullaan ikuisuuskysymykseen: mikä on koulun vastuulla ja mikä kodin? Nyrkkisääntönä Vaara pitää sitä, että jos somessa käydyistä keskusteluista tai kuvista on vaikutusta koulunkäyntiin, otetaan asia puitavaksi vähintään rehtorinkansliassa.
– Ei täällä eletä missään lintukodossa somen suhteen. Sovellusten keskusteluryhmät sisältävät usein nuoria ympäri Suomen, huomauttaa Vaara.
Vuonna 2018 Suomessa avattu sosiaalisen median käyttäjille suunnattu Someturva-oikeuspalvelu auttoi viime vuonna 843 suomalaista.
Sosiaalisessa mediassa ja muilla verkkoalustoilla tapahtuva kiusaaminen, häirintä ja erilaiset rikokset ovat saaneet kaikenikäiset hakemaan Someturvalta apua tilanteeseensa.
– Oulussa tapahtuneet vakavat lapsiin kohdistuneet rikokset ja niiden uutisointi ovat näkyneet oikeuspalvelussamme. Lapset ovat uutisoinnin rohkaisemina uskaltaneet kertoa meille ahdistavista tapahtumista entistä useammin, kertoo Someturvan toimitusjohtaja ja sosiaalisen median tutkija Suvi Uski.
– Lasten itsensä meille ilmoittamien vakavien seksuaalirikosten määrä kasvoi marraskuusta joulukuuhun peräti 53 prosenttia.
Someturvan verkkosivuilla www.someturva.fi on laki- ja sosiaalipsykologiasiantuntijoiden kokoamia neuvoja Oulun kaltaisten tapausten välttämiseen.