Eri­koi­sen vuoden yli­op­pi­las juhlii nyt kotona – Elisa Lau­ri­lan koti puetaan juhlia varten syksyn vä­rei­hin

Elisa Laurila sai lukiosta reppuunsa hyvät paperit. Tämän vuoden ylioppilaat varmasti muistavat loppuikänsä, miten kummallisissa merkeissä he valkolakin saivat.
Elisa Laurila sai lukiosta reppuunsa hyvät paperit. Tämän vuoden ylioppilaat varmasti muistavat loppuikänsä, miten kummallisissa merkeissä he valkolakin saivat.
Kuva: Kirsi Junttila

Tämän kevään ylioppilaat sitten painavat valkolakin päähänsä kotonaan. Koronaepidemian vuoksi Siikajoen lukio siirsi kevään juhlat elokuun 29. päivälle.

Muutaman viimeisen viikon aikana Raahessa ilmenneiden koronatartuntojen vuoksi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RAS on suositellut, ettei sisällä järjestetä suuria tilaisuuksia, kuten ylioppilasjuhlia. Koulun juhlat siirtyivät jälleen.

Revonlahtinen Elisa Laurila oli jo täysin valmis ikimuistoiseen hetkeen koulukavereiden kanssa. Jo keväällä hän viritti asenteen syysjuhlien taajuudelle, osti lakin, hankki kesällä mekon ja katseli sopivat kengät. Sitten ei elokuista ylioppilasjuhlaa tullutkaan.

– Aluksi ajattelin, että ihan sama. Mutta se on yhteinen juhla ja olisi mukava nähdä vielä lukiokavereita, harmittelee Laurila.

Takana on iso urakka, ja Laurilalla on syystäkin hyvä mieli. Lukiossa on puurrettu kolme vuotta, ja työn tulokset ovat sievissä riveissä todistuksissa. Sitä etappia sietää juhlia.

Lakkiaisia vietetään Laurilan kotona koronaetiketin mukaan.

– Jos on hyvä ilma, niin ollaan pihalla, on väljempää. Pestään käsiä, ei kätellä ja vieraat tulevat porrastetusti, Laurila listaa kaikille jo rutiineiksi tulleita toimia.

Poikkeuksellinen ajankohta otetaan huomioon kodin koristelussa. Teema on syksyinen ja punaisten pihlajanmarjojen värittämä.

Ylioppilaskuva on otettu keltaisen viljapellon laidalla.

– Siitäkin muistaa, että oli erilainen vuosi, Laurila naurahtaa.

Kohta juhlien jälkeen Laurila pakkaa reppunsa ja muuttaa Ouluun. Yliopistossa hän aloittaa prosessi- ja ympäristötekniikan opinnot syyskuun alussa. Hyvän todistuksen ansiosta hän pääsi sisään suoraan ilman pääsykoetta.

– Tekniikka kiinnosti ja pyörittelin teknisiä aloja. Mietin raksaa, mutta päädyin tähän, koska opintoihin sisältyy enemmän biologiaa, hän kertoo.

Sisarussarjan vanhin lähtee kohti omaa elämää toisaalta iloisena, toisaalta hieman haikein mielin. Kotiin jäävät pienet sisarukset ja kaikki muu tuttu. Vastassa on paljon uutta ja outoa, vaikka ei Oulu ole maailman äärissä.

– Elämä menee eteenpäin. Odotan, mitä uusi koulu, muutto ja kaikki muu tuovat tullessaan, Laurila miettii elämänmuutosta.

Muuttokuormaan nostetaan Laurilan itse tekemä lipasto. Se muuten ei ole ainoa käsityö, mitä hän on tehnyt. Monipuolisen naisen harrastuksiin kuuluu neulomisen lisäksi muun muassa vuoleminen.

– Kesällä innostuin vuolemisesta, kun oli korona, eikä mitään tekemistä, hän kertoo.

Vuolupuukko taitaa jäädä kotiin Revonlahdelle tai ei ainakaan saa Oulussa kovin paljon purtavaa, sillä Laurilan mielessä ovat muut harrastukset. Innokas sählynpelaaja haluaisi löytää mukavan peliporukan ja ottaa muitakin joukkuelajeja menolistalleen.

Täysin ilman juhlia ei Siikajoen lukio halua lapsiaan maailmalle päästää. Perinteisesti syksyn ylioppilaat on lakitettu itsenäisyyspäivän alla, ja tänä vuonna tilaisuuteen kutsutaan myös koronaepidemian jalkoihin jääneet kevään ylioppilaat.

– Toivon, että joulukuussa onnistuu lähijuhla. Tulen sinne jos vain suinkin pääsen, Laurila toteaa.

Keväällä lukio kysyi abien mielipidettä etäjuhlista. Tuolloin kukaan ei innostunut siitä, eikä ajatus Teams-lakituksesta taida vieläkään ketään hirveästi innostaa.

– No jos ei muuten onnistu, mutta siinä ei ole samaa tunnelmaa, Laurila tuumii.