Nyt se sitten on maailmassa, Sinikka Nymanin uusi rakas lapsi. Sillä on kovat kannet ja nimikin jo: Erityiselämää.
Kansissa on Nymanin 30 vuoden aikana kirjoittamia runoja, kronikoita, kirjainpakinoita ja runomuotoisia näytelmiä. Jouhevasti juoksevaa tekstiä ja lämmintä, välillä ilkikuristakin huumoria. Teräviä silmäyksiä kuntapolitiikkaan ja sen vaikutuksista koulun elämään. Onnittelusanoja työkavereille ja helliä huomioita erityislapsista, Nymanin omista oppilaista.
Muutama vuosi sitten eläkkeelle jääneellä erityisopettajalla on aina ollut sana hallussa. Sen huomaa vaikka kirjaintarinoista, joita on 23. Ne eivät ole mitään muutaman sanan soperruksia, vaan esimerkiksi Pimiän päivän pakinassa on 404 p-kirjaimella alkavaa sanaa.
– Sanat tulevat itsestään, ei tarvitse miettiä eikä ole sanakirjaa apuna. Sanat vain pulppuavat, runokin tulee nyt 15 minuutissa, Nyman kertoo.
Tavaraa olisi ollut kolmen kirjan verran, mutta Nyman päätti laittaa kaikki samojen kansien sisään. Vaikka kaikki tekstit kirjoittajalleen mieluisia, tärkein osa koostuu erityislapsille kirjoitetuista runoista.
– Luulen, että se on aika ainutkertaista. Kaikki ei halua oppilaista kirjoittaa, varsinkaan erityisoppilaista. Oppilaista tehdyt runot ovat minulle rakkaita, hän toteaa.
Varsinkin runo Onnekkaita päällä maan merkitsee Nymanille paljon. Koskettava teksti korostaa, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on: ”Sä tässä näet erilaiset Muumilaakson asukkaat / ja jokaiselta tyypiltä omanlaisen opin saat / voit mietiskellä itse mitä onnea on olla täällä / juuri sinunlaisena tallustella maan päällä.”
Kirjaansa Nyman on ottanut mukaan myös henkilökohtaisista tunteista ja tunnelmista kertovia runoja. Pöytälaatikossa niitä on enemmänkin.
– Toinen kirja tunnelmarunoista on ehkä tulossa, kunhan tästä toivutaan, hän lupailee.
Erityiselämää-kirjan julkistamisjuhla on 1. maaliskuuta. Teos on omakustanne ja sen painos on 200 kappaletta.
