Siikalatvan kehittämiskeskus on ryhtynyt etsimään keinoja, joilla voitaisiin vastata Feelian elintarviketehtaan juurestarpeeseen.
– Meillä on tavoite, että olisi niin paljon juuresten kasvatusta lähialueella, että se täyttäisi meidän kysynnän. Toinen kysymys on, miten saataisiin juurekset säilymään pidemmälle kevääseen niin, että voitaisiin käyttää kotimaisia juureksia ympäri vuoden, kuvailee Pyhännällä toimivan Feelian tehtaanjohtaja Juha Lahti.
Tällä hetkellä porkkanan, palsternakan ja lantun tuorevarastot on käytetty jo tammi–helmikuulla.
Punajuurta riittää lähes koko tarpeen. Myös kotimaiselle kyssäkaalille ja sipulille olisi tarvetta.
– Tällä hetkellä käytetään keitoissa ja tuotteissa pakkasporkkanaa. Jos saataisiin porkkanaa lähelle kasvamaan, voitaisiin siirtyä käyttämään keitoissa ja muissa tuotteissa tuoreita juureksia. Saataisiin niin tuoreena tuotteet, ettei sen parempana niitä voisi käyttöön saada. Maku ja ravinteet olisivat entistä paremmat.
Juha Lahti arvioi kotimaisten juuresten kysynnän olevan myös muualla kuin Pyhännällä kovassa kasvussa.
– On keskusteltu kehityskeskuksen kanssa, että he käynnistäisivät hankkeen, jolla saataisiin osaamista tälle alueella. Viljelijöillä täällä päin ei ole suuressa määrin kokemusta juuresten viljelystä muutoin kuin kotipuutarhoissa. Pitäisi saada osaamista niin, että osattaisiin kasvatuksesta lähtien tehdä asiat oikein niin, että tuotannosta saataisiin myös viljelijälle kannattavaa.
Feelian tavoitteena on, että he löytäisivät tehtaan läheltä viljelijöitä, joiden kanssa olisi mahdollista tehdä pitkäaikaista yhteistyötä.
– Tavoitteena, että viljelijä pärjäisi ja raaka-ainehankintoihin käytettävät rahat jäisivät kotiseudulle. Tämä vaatii viljelijöiden kouluttamista ja sitouttamista.
Lähiruoka on aika voimakas teema.
– Hyöty tulee kaikille, kun raaka-aineet mitä käytetään ovat pitkälle lähiruokaa. Kun energiaa ei mene raaka-aineiden kuljetukseen, pienentää se myös meidän yrityksen hiilijalanjälkeä.
Feelia etsii myös yrittäjää joka rakentaisi Feelian rakenteilla olevan uuden elintarviketehtaan kupeelle juures-/perunakuorimon. Yritys käyttää vuosittain monta miljoonaa kiloa pelkästään juureksia ja perunaa. Ruokien valmistusprosessissa iso, tuotteiden laatua entisestään parantava tekijä olisi, jos päivän tuotantoon tulevat perunat ja juurekset olisi samalle aamua kuoritut.
– Kunnan elimissä on väläytetty, että täältä rupeaa kertymään biojätettä niin paljon, että biokaasulaitoksen polttoainetta kertyisi mukavasti.
Feelian uuden tehtaan höyryprosessi voi hyödyntää biokaasua.
– Aina parempi, jos voitaisiin jäte hyödyntää omassa prosessissa. Käytettäs periaatteessa kaikki täällä hyödyksi eikä tulisi ympäristökuormaa, maalailee Juha Lahti.
Haapaveden–Siikalatvan seudun seutujohtaja Hannu Saarinen vahvistaa Vihannesviljelyn maamieskoulun alustava hankeluonnos ja budjetti hyväksytyn seutuhallituksessa. Hanke toteutettaisiin Pyhännän, Siikalatvan ja Haapaveden alueella kahden seuraavan vuoden aikana. Mikäli hanke saa rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen maaseuturahastosta lokakuun lopussa päättyvässä haussa, päästäisiin koulutusta valmistelemaan jo joulukuussa.
– Tavoitteena on antaa viljelijöille valmiudet käynnistää avomaavihannestuotantoa. Lähtökohtana koulutuksen järjestämiselle on ollut Pyhännällä toimivan, merkittävän elintarvikealan yrityksen ilmoitus, että he tarvitsevat rajusti lisää raaka-aineita, nimenomaan lähellä tuotettuja avomaavihanneksia.
Kuntien maataloussihteerien ja joidenkin viljelijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että viljelijöillä on kiinnostusta aloittaa avomaavihannesviljely.
Koulutusta tarvitaan, koska tällä alueella ei ole avomaavihannesten viljelyperinnettä.
– Tavoitteena on, että tähän saataisiin mukaan noin 15 maatilaa. Pyöreästi viisi maatilaa per kunta. Luodaan heille sopiva koulutuskonsepti sekä yhteistoimintaverkostoja viljelijöiden välillä. Autetaan myös markkinointikysymyksissä. Kaikki tuotanto ei välttämättä mene Pyhännälle.
Jo tässä vaiheessa on otettu isona asiana tarkasteluun myös sadon varastointi. Sato valmistuu lyhyessä ajassa, mutta varastointi on osoittautunut haastavaksi ja kalliiksi. Varastoinnissa pyritään saamaan aikaiseksi yhteisratkaisuja.
– Yllättävän monet viljelijät miettivät tuotantosuunnan vaihtamista, tässä voisi olla muutamille ratkaisu, kuvailee Hannu Saarinen.