Jokaisessa kotitaloudessa tulisi varautua tilanteeseen, että omillaan tulisi toimeen vähintään kolme päivää, jos kauppaan ei pääsisikään, hanasta ei tulisi vettä ja sähkötkin voivat olla poikki.
Kotivaralla tarkoitetaan noin kolmen päivän varautumista tilanteeseen, jossa koko perheen pitäisi pärjätä kotoa löytyvillä tarvikkeilla ainakin 72 tuntia.
– Me ollaan Suomessa totuttu häiriöttömään yhteiskuntaan. Tilanne voi muuttua nopeasti, kun sään ääri-ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija Aikku Eskelinen toteaa.
Kotitalouksien varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja erityisesti ihmisille itselleen, jos jokin häiriötilanne sattuu. Välttämättä erityisiä hankintoja ei tarvitse tehdä, mutta asian ajattelemiseen kannattaa käyttää aikaa.
Kotiin jääminen ei välttämättä johdu myrskystä tai muusta ulkopuolisesta tilanteesta, vaan esimerkiksi koko perheen petiin kaatava vatsatauti voi aiheuttaa poikkeustilanteen, josta toipuessa tullaan toimeen kotoa löytyvillä elintarvikkeilla ja lääkkeillä.
– Ystäväni pisti kotivaran pystyyn ennen jalkaleikkausta, koska tiesi, ettei aikoihin pääse itse kauppaan, vinkkaa Aikku Eskelinen.
Elintarvikkeiden osalta kolmen päivän kotivara ei ole erillinen ruokavarasto, vaan tuotteita joita perheen arjessa käytetään muulloinkin, ja joita ostetaan varaston huvettua kaupasta tilalle.
Jos sähkökatko sulkee kaupan ovet, koti on sähkötön ja veden jakelukin keskeytyy, on edessä melkoinen tenkkapoo, varsinkin talvella asunnossa, jossa ei ole lämmitettävää tulisijaa.
Asuinalueella voidaan sopia vedenjakelun katketessa ja tiedon jakelupisteen perustamisesta tultua, kuka lähtee hakemaan vettä omaan kotiin ja tuo sitä samalla naapureillekin. Aikku Eskelinen kehotti miettimään, montako sellaista naapuria oman kodin lähellä asuu, jotka eivät itse pääsisi hakemaan vettä vedenjakelupisteestä.
– Jos vettä ei tule, ei sitä myöskään mene, painottaa Aikku Eskelinen tähdentäen, että viemäröinnin piirissä asuvan täytyy muistaa, ettei vessaa voi huuhdella vaikkapa kukkien kasteluvedellä. Jos sähköt eivät toimi, ei myöskään viemäri toimi, vaan ikävä yllätys voi nousta naapurin vessanpönttöön. Tarpeet voi tehdä WC-pönttöön joka on vuorattu roskapussilla. Ulosteita sisältävä roskapussi hävitetään sekajätteenä.
– Jokaisen kotona tulee olla puhdas astia, jolla voidaan tarvittaessa hakea puhdasta vettä. Vedenjakelupisteissä on nähty monet kerrat, että vettä tullaan hakemaan kaupan muovisella, 1,5 litran mehukanisterilla, kuvailee Eskelinen ja vinkkaa, että ystävälle voisi ystävänpäivälahjaksi ostaa hanallisen vesikanisterin.
Ruokavarastossa on hyvä pitää ruokaa kotiväen ja myös lemmikkien tarpeisiin enemmän kuin parin päivän tarve.
Jos sähköä ei ole, eikä asunnossa tulisijaa, voi ruokaa kuumentaa kaasu- tai hiilikäyttöisessä grillissä tai retkikeittimellä.
– Pelastuslaitoksen väki on pyytänyt minua tähdentämään, että kun talouteen hankkii retkikeittimen, on sitä hyvä opetella käyttämään ennen kuin on pakkotilanne.
Kesällä ruoat saa säilymään viileänä kaivossa ja talvella ulkona, kun vain muistaa suojata ruoat tuhoeläimiltä.
– Ollaan niin sähköriippuvainen yhteiskunta kuin ikinä vain voi olla, Aikku Eskelinen pohtii.
Pulkkilassa koulutettiin Pulkkilan palokunnan naisosaston koolle kutsumassa tilaisuudessa henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään 72 tuntia varautuminen koulutuksia. Mukana oli Oulusta ja Ylivieskasta SPR:n, Tyrnävältä Vapepan, Temmekseltä kyläyhdistyksen ja Kestilästä sekä Pulkkilasta pelastuslaitoksen naisosaston edustajia. Kestilän ja Pulkkilan naisosastolaiset vinkkaavat, että heitä voi pyytää pitämään koulutustilaisuuksia Kestilään, Piippolaan ja Pulkkilaan.
72 tuntia kotivara
Viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi.
Auttaa selviytymään hätätilanteessa.
Varaa kotiin hyvin säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa: pullovettä, tuoreita hedelmiä, kasviksia, juureksia, säilykkeitä, näkkileipää, korppuja, muroja, myslejä, hiutaleita, kuivattuja hedelmiä, soseita, huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja välipalapatukoita. Muista huomioida myös erikoisruokavaliot ja varata ruokaa lemmikeillekin.
Yksi aikuinen tarvitsee kolmessa päivässä pelkästään vettä tai juomia 6 litraa. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja hygieniaan niin, että veden kokonaistarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohden vuorokaudessa.
Sähkökatkon aikana ruokaa voi valmistaa takassa, retkikeittimellä, grillissä tai nuotiolla.
Jääkaappia ja pakastinta ei pidä aukoa turhaan. Käytä helpoimmin pilaantuvat ruoat ensin. Ruoka säilyy kylmänä jääkaapissa joitakin tunteja, suljetussa pakastimessa enintään vuorokauden.
Kotona on hyvä olla paristoilla toimiva radio ja paristoja. Paristoja tarvitaan myös taskulamppuun. Hanki varavirtalähde esimerkiksi kännykän lataamiseen. Poikkeustilanteiden varalta on hyvä olla käteistä rahaa, ensiaputarvikkeet, käsisammutin ja sammutuspeitto.
Osa varautumista on pitää auton tankissa aina vähintään neljännestankki polttoainetta, matkapuhelimen akku ladattuina ja varastossa polttopuuta, jos omistaa takan tai uunin.
Talvipakkasessa sähköjen katketessa, jos varalämmönlähdettä kuten tulisijaa ei ole, kannattaa kylmällä säällä yhden tilan jäähtyminen estää sulkemalla ovet kylmiin tiloihin. Laita ikkunoihin paksut verhot, pukeudu lämpimästi, nukkukaa siskonpedissä ja ottakaa lämpimät makuupussit käyttöön.
