Viime viikolla kuultiin ikäviä uutisia Pulkkilan kirkolta Pirjo ja Hannu Iso-Junnon lampolasta. Liikkeellä olleet pedot ovat varmasti olleet nälissään, koska yksi karista oli syöty lähes kokonaan. Mutta ennen nälkänsä tyydyttämistä sudet olivat tappaneet tai vahingoittaneet kymmentä muuta pässikaritsaa.
Sudet vierailivat tilalla jo kolmantena perättäisenä syksynä. Toissasyksyn vahinkojen jälkeen tilan lampaita turvaamaan saatiin onneksi valtionvaroista riista-aitavärkit. Viitastenjärvellä aikuiset lampaat ovat tänä syksynä saaneet olla ainakin vielä aidan suojissa turvassa. Aitaa on ollut tarkoitus tehdä kotilaitumien ympärillekin, mutta aidan teko on oma urakkansa. Huonona satovuotena aika on pitänyt kesällä käyttää rehun keräämiseen. Mietin, löytyisikö pedoilta karjaa suojaavan aidan tekoon talkooväkeä.
Hannu Iso-Junno tietää, ettei hänen susikannan ihmispelkoon opettamispuheista tykätä, mutta Hannu on päättänyt olla yksi kaikkien petovahinkoja kokeneiden viljelijöiden äänitorvena puhuvista. Sääolosuhteiden, tuottajahintojen laskun ja vielä petojen vuoksi ahtaalle joutuneet viljelijät tarvitsisivat oikeasti taloudellistatukea valtion suunnasta.
– Eivät sudet kysele, milloin passaa tulla vahinkoja tekemään. Nytkin tulivat parhaaseen puintiaikaan, harmitteli Hannu Iso-Junno.
Huoli on myös lapsien turvallisuudesta. Iso-Junno sanoo osuvasti, että jossain vaiheessa voi tulla se häirikkösusi, joka käy ihmisen kimppuun. Heräisikö silloin susiviha jonka vuoksi sudet katoaisivat taas yhettömiin. Petovihaa Iso-Junno ei halua lietsoa, mutta toivoo järjen käyttöä.
Voisiko häirikkösusia pelotella samaan tapaan kuin häirikköilveksiä? Poliisi on ohjannut emolehmänavetan kupeelle asumaan jääneet ilvekset uusille reviireille kumipatruunoin. Vastaavaa en ole kuullut tehdyn susien hätyyttämiseksi takaisin erämaahan.