Hätäilmoituksen voi vuoden loppuun mennessä tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112. Käyttäjän pitää lain mukaan rekisteröityä ennakkoon Hätäkeskuslaitoksen ylläpitämään palveluun.
Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Palveluun voi kuitenkin rekisteröityä kuka tahansa.
Hätätekstiviestipalveluun rekisteröitymistä on lain valmistelun yhteydessä pidetty välttämättömänä järjestelmään kohdistuvan ilkivallan välttämiseksi ja palvelun turvaamiseksi.
– Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, mikä on rekisteröity etukäteen palveluun. Ennakkorekisteröinti tehdään Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän suomi.fi-sivuston kautta, ja se edellyttää vahvaa tunnistamista esimerkiksi pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen, Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Niemisen kertoo.
Vanhat alueelliset tekstiviestinumerot pois
Marko Niemisen mukaan valtakunnallisen hätätekstiviestin käyttöönotolla halutaan ensisijaisesti turvata erityisryhmien palvelun saanti.
– Tällä hetkellä hätätekstiviesteillä on alueelliset numerot. Palveluun on nyt tulossa suuri parannus yhden, lähes kaikkien suomalaisten tunteman hätänumeron myötä.
Nyt käytössä olevat alueelliset hätätekstiviestinumerot poistuvat käytöstä, kun numero 112 avataan tekstiviesteille. Tällöin alueellisiin numeroihin kytketään automaattinen vastausviesti, missä opastetaan rekisteröitymään uuteen hätätekstiviestipalveluun.
– Mikäli palvelu saadaan puhelinoperaattorien osalta ajoissa toimintaan, uusi numero on käytössä joulukuussa. Hätäkeskustietojärjestelmällä on jo tällä hetkellä valmius ottaa viestejä.
Soita jos voit, tekstaa jos et
Hätätekstiviestipalveluun voi rekisteröityä kuka tahansa. Nieminen muistuttaa, että hätätilanteessa 112:een kannattaa kuitenkin aina soittaa, jos se vain on mahdollista.
– Vuorovaikutus puheella on nopeampaa kuin tekstiviestillä. Soitto on myös teknisesti varmempi vaihtoehto kuin tekstiviesti, sillä tekstiviestien käyttöön liittyy aina riskejä. Niissä voi esimerkiksi esiintyä välitysviiveitä tai puhelimen muisti voi olla täynnä.
– Hätäkeskuspäivystäjä joutuu tekstiviesteissä kysymään avuntarvitsijalta samat perustiedot kuin hätäpuhelun aikana ja tekemään lain mukaisen riskinarvion avun välittämisestä. Nopea avun saaminen kannattaa varmistaa lähettämällä mahdollisimman paljon tietoa jo ensimmäisessä viestissä. Hätäilmoituksen käsittelyaika kasvaa, jos viestejä vaihdetaan paljon, Marko Nieminen kertoo.
Yhteistyötä Kuurojen liiton ja Kuuloliiton kanssa
Hätäkeskuslaitos tekee hätätekstiviestipalveluun liittyvässä viestinnässä yhteistyötä Kuurojen liiton ja Kuuloliiton kanssa.
– Koemme, että yhtenäisen valtakunnallisen 112-hätätekstiviestin saaminen käyttöön on merkittävä hätäpalveluiden saavutettavuuden parannus. Olemme sitä kauan odottaneet. Osaltamme tuemme sen käyttöönottoa yhteyksillämme edustamiimme palvelun käyttäjiin, toteavat Kuuloliiton esteettömyysasioiden erityisasiantuntija Sami Virtanen ja Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Antti Mäkipää.
Hätäkeskuslaitos tiedottaa vaiheittain ennakkorekisteröinnin alkamisesta, alueellisten numeroiden poistumisesta ja uuden palvelun alkamisesta.
Hyvä tietää hätätekstiviestistä
Hätätekstiviestejä ei voi priorisoida operaattorien viestintäverkoissa hätäpuheluliikenteen tapaan, jolloin tekstiviestien välittämisessä voi esiintyä viiveitä eikä niiden nopeaa perillemenoa hätäkeskukseen taata
Hätätekstiviestiä ei voi lähettää puhelimesta, missä ei ole SIM-korttia
Asiakkaan puhelin ei välttämättä vastaanota tekstiviestejä, jos puhelimen muisti on täynnä
Saldon loppuminen prepaid -liittymäpuhelimista ei estä 112-tekstiviestin lähettämistä
Ulkomaalaisista liittymistä tulevat tekstiviestit eivät ohjaudu Suomen hätäkeskukseen
Tekstiviestinä tarkoitetaan vain Tietoyhteiskuntakaaren mukaisia tekstiviestejä (ei siis esim. whatsapp-viestejä)