Kesäkuun alussa Hietamaan uimarannan veden laatua ei voi moittia.
Lämpötila oli näytteenottohetkellä 13,8 astetta ja sekä ulosteperäisten bakteerien (E. coli) että enterokokkien määrä jäi reilusti alle sallittujen arvojen. Kun sinileväkin loistaa poissaolollaan, hyvän uimaveden laatuvaatimukset täyttyvät heittämällä.
Keskustelupalstoilla huolta herättää kuitenkin vesistössä muutaman kerran havaittu iso hauki. Arvioiden mukaan käsivarren mittainen petokala liikuskelee laiturin lähellä. Pienessä, vähäravinteisessa lammessa moinen hirvittää niin aikuisia kuin lapsiakin. Onko huoli perusteltu?
– Kyllä kala kaikkoaa kiivaasti pärskeen alkaessa, pohtii Aimo Suutari.
Tiettävästi viimeksi viitisentoista vuotta sitten Hietamaata terrorisoi myös iso hauki. Tuolloin 107 senttisen krokotiiliksi kutsutun kalan kohtaloksi koitui Aimo Suutari. Hauki painoi seitsemän kiloa, kun kokeneen eränkävijän arvion mukaan painoa olisi saanut olla ainakin kolme kiloa enemmän.
– Pitkä, laiha ruumis ja valtavan iso pää. Nälkäinen kuin mikä, tarttui jo toisella heitolla jigi-uistimeen, Suutari muistelee.
Sekä edesmennyt "krokotiili", että tämän vuotinen hauki ovat todennäköisesti eksyneet Hietamaalle tulva-aikaan laskuojia pitkin. Tulvien kuivuessa paluureitti umpeutui ja hauet jäivät pinteeseen.
– 15 vuoden takainen pitkä röttelö oli asustellut siellä jo pidempään. Kodan päädyssä on syvä monttu, jossa hauki pystyy talvehtimaan. Uusi hauki kuulostaa sen verran pieneltä, että se saattaisi olla tämän kesän tulokkaita, pohtii Suutari.
Suutari tietää kertoa, että Hietamaalla elää hauen ravinnoksi pikkukaloja, mutta kaislikon puutteessa saalistaminen on liki mahdotonta.
– Onhan se mahdollista, että hauki purisi ihmistä, mutta en muista tuon krokotiilinkaan kyllä purreen, Suutari miettii.
Suomessa uutisoidaan muutama hauen purema vuosittain, mutta kirkkaassa vedessä hauki hyökkää harvoin saalistusmielessä itseään isompien kohteiden kimppuun.
– Kyllä sen sieltä silti saisi pois käydä nostamassa, Suutari nauraa.
