Helteinen toukokuu sai uutisotsikot villiintymään ja mansikoidenkin ennustettiin kypsyvän ennätysaikaisin. Rohkeimmat lupailivat marjojen kypsyvän jo ennen juhannusta.
No, eipä syödä punaposkia juhannuksena ainakaan Pohjois-Suomessa.
Toukokuun lämpöaalto sai mansikat kasvamaan että kohina kävi, mutta kesäkuun kylmät ovat hidastaneet hommaa.
– Ei ole ennen juhannusta mansikkaa eikä vielä juhannukseltakaan. Heinäkuulle menee Polka ainakin, sanoo Rantatikkalan tilan isäntä Sami Kangas.
Kylmä jakso pysäytti mansikan kasvun kokonaan. Kukat olivat visusti nupussa vielä viime viikolla, ja hyvä niin, sillä perjantain ja lauantain vastaisena yönä oli hallaa. Mittari kävi -2 asteessa.
– Piti levittää sadettimet pellolle sen takia, tuli ylimääräistä hommaa, Kangas harmittelee.
Kukinta on vasta alkamassa ja jos lämpöä riittää, se pääsee kunnolla käyntiin loppuviikon aikana. Mutta loppuviikoksi säätiedotus on taas ennustanut hallaa.
Mikäli sää sallii, tulee sadosta kuitenkin tavanomaisen normaali ja se kypsyy tavanomaiseen aikaan eli heinäkuun alussa. Hintakaan ei Kankaan arvelujen mukaan muutu suuntaan eikä toiseen, vaan pysyy edellisvuoden tasolla.
Kuivuuden vuoksi mansikoita on täytynyt kastella tavallista enemmän. Kastelu hoituu Rantatikkalan pelloilla huomaamatta, sillä penkeissä on tihkukastelu. Eli penkkiin menee letku, jonka reijistä vesi valuu suoraan mansikan juureen. Kasteluveden Kangas ottaa joesta.
– Mansikan paras viljelypaikka on joen rannassa, hän toteaa.
Kasteluveden mukana menevät myös lannoitteet. Menetelmä on tehokas; Kankaan mukaan vuoden apulannat mahtuvat auton peräkonttiin. Koska vettä ja ravinteita ei roisku käytäville, välit eivät rehota rikkaa eikä niitä tarvitse ajaa ruohonleikkurilla.
Noin hehtaarin alalla kasvaa Polka-mansikkaa. Lajikkeesta käyttäjät tykkäävät, sillä sen marja on kiinteä, maukas ja hyvä pakastemarjana.
– Viljelijä ei Polkasta tykkää, koska se on tautiherkkä. Lajike on jo väistyvä, uutta tarvitaan tilalle, Kangas sanoo.
Rantatikkalan tilalla viljellään mansikkaa kolmatta vuotta. Isäntä on huomannut sen olevan himoittu marja. Ihmisten lisäksi siitä tykkäävät taudit, ötökät ja kauriit. Viime talvena kauriita kävi mansikkamaalla syötävää tonkimassa.
– Ei vielä isoja vahinkoja tehneet. Mutta kauriita on paljon ja niitten pyyntiä voisivat metsästysseurat lisätä, Kangas vihjaa.
