Herastuomarin arvonimi kertoo, että tunnustuksen saanut henkilö on toiminut vähintään yli kymmenen vuotta käräjäoikeuden maallikkojäsenenä tai ollut luottamustoimessa erityisen ansioitunut.
Herastuomari Mirja Kotisaaren työ lautamiehenä jatkuu uudessa Oulun käräjäoikeudessa, mutta herastuomari Sulo Heikkisen reilun 16 vuoden mittainen työrupeama on ohi. Motivaatiota luottamustehtävässä jatkamiseen olisi vielä, mutta lautamieheksi valittavan tulee olla alle 63-vuotias.
Kun Pyhännän kunnanvaltuusto vuonna 2000 valitsi Sulo Heikkisen lautamieheksi, otti Heikkinen tehtävän suurella mielenkiinnolla vastaan. Jo kauppaopistossa opiskellessa oikeusopin tunnit olivat kiinnostavia.
– Tehtävä on ollut mielenkiintoinen. Olen osallistunut istuntoihin aina pyydettäessä yhtä kertaa lukuun ottamatta, jolloin sattui reissu samalle aikaa.
Lautamiehen tehtävän alkaessa ei ollut varsinaista perehdytystä. Itsestään selvä asia on ollut, että käräjillä kuulluista asioista ei ole saanut puhua edes kotona vaimolle.
– Istuva puheenjohtaja selvittää tilanteen, kertoo pohjatiedot ja lainkohdat, mitä katsotaan tuomiota päätettäessä. Kuunnellen on oppinut koko ajan uutta, Sulo Heikkinen kuvailee.
2000-luvulla Heikkinen on nähnyt omin silmin myös käräjäoikeuksien toiminnan keskittämisen vaikutukset. Alkuun oltiin vähintään kerran kuukaudessa käräjillä Pulkkilassa. Sittemmin istuntoja on ollut Raahessa, Ylivieskassa ja Oulussa.
Aiemmin oli kolme lautamiestä ja puheenjohtaja, nykyisin lautamiehiä on ollut vain kaksi. Vuoden alussa voimaan tulevan käräjäoikeusuudistuksen myötä ei juuri enää pidetä lautamieskokouksia. Lautamiehet kutsutaan jatkossa paikalle ainoastaan, kun odotettavissa on, että käsiteltävästä asiasta rangaistaan yli kuuden vuoden vankilatuomiolla.
Oulun käräjäoikeuden istuntoja järjestetään vuoden2019 alusta alkaen vain Oulussa, Ylivieskassa ja Kuusamossa. Siikajoen kunnassa tapahtuneet rikosasiat käsitellään Oulun käräjäoikeudessa, Siikalatvalla ja Pyhännällä tapahtuneet asiat puidaan Ylivieskan käräjillä.
Lautamiehellä on ollut merkittävä valta tuomiosta päätettäessä, kun vielä tälläkin hetkellä kahden lautamiehen ja puheenjohtajan kokoonpanolla pidettävillä käräjillä jokaisella jäsenellä on 33 prosenttia päätösvallasta.
– Jos asia on mennyt äänestykseen, on voinut olla eri mieltä. Voi käydä niinkin, että lautamiehet ovat eri mieltä kuin puheenjohtaja.
Pitkiäkin istuntoja on Heikkisen kohdalle sattunut. Muistiin on jäänyt, kuinka Pulkkilassa istuttiin kerran yömyöhään.
Sulo on ollut lautamiehenä myös maaoikeuden istunnoissa. Työ on vienyt usein koko päivän, kun kokoukseen on sisältynyt maastokäyntejä ja tilarajojen etsimistä.
– Ne olivat erityisen opettavaisia kokouksia. Siellä oppi, miten ei pitäisi toimia. Kannattaako vaatia vai sovitella? Meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Ihmiset eivät aina ota huomioon, että jos asia sovitaan, tulee se heille paljon halvemmaksi. Joskus voi joutuu maksumieheksi, kun on liian itsepäinen eikä anna periksi vaikka tarjotaan kompromissiratkaisua, Sulo Heikkinen pohtii.
Raskaimpia juttuja Heikkisen uralla ovat olleet istunnot, joissa rikokseen syyllistynyt on tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Vaikka vuosien saatossa syytetyn penkillä on ollut monenlaista tapausta, on Sulo Heikkinen kohdannut vain kerran käräjien jälkeen hänelle niskoja nakelleen tuomitun.
Käräjillä on koettu monenlaista.
– Tuli huomattua, että rehellisyys ei tule kaikilla ensin mieleen, vaan koitetaan kiertää ja kaartaa asiaa.
Viime aikoina oman haasteensa ovat tuoneet erikieliset syytetyt. Asioita selvitellään tulkin välityksellä.
Yleistynyt on käytäntö, ettei syytettyä tuoda lainkaan oikeussaliin, vaan hän osallistuu asianajajansa kanssa videoyhteyden välityksellä istuntoon.