Merivirtojen kuljettaman hiekan ja jokiveden tuoman maa-aineksen vuoksi umpeutunut Siikajoen suualue aiotaan ruopata. Siikajoen osakaskunta on teettänyt ruoppaussuunnitelmat sekä jokisuulle että suiston Haukireiälle.
Jokisuun väylällä on matalimmillaan vettä vain puoli metriä. Isolla veneellä siitä ei pääse läpi, mikä haittaa kalastajia, veneilijöitä ja jokeen kutemaan pyrkiviä vaelluskaloja. Lisäksi hiekkapatja kerää ympärilleen koko ajan lisää hiekkaa.
Suunnitelman mukaan väylää ruopataan 200 metrin matkalta 1,6 metrin syvyyteen.
– Siten pääuoman virtaus paranee ja se pitää väylän auki, toteaa osakaskunnan sihteeri Matti Toppila.
Täysin umpeutunutta Haukireikää pitkin on päässyt ajamaan veneellä viimeksi yli 20 vuotta sitten, muistelee jokisuulla ikänsä veneillyt Eero Länkinen. Nyt uomassa kasvaa pitkää leppää ja miehenmittaista ruovikkoa.
– Haukireikä on umpeutunut maannousun ja kevättulvien tuoman humuksen vuoksi, joka jää matalikon heinikkoon ja se mataloituu entisestään. Maannousu on pahin ongelma. Tilanne on pahentunut vuosi vuodelta, Länkinen toteaa.
Tarkoitus on avartaa Haukireikää 110 metrin matkalta Alasaaren ja Passerikarin välistä. Väylä kaivetaan 0-tasoon, eli vesi pääsee tulva-aikana purkautumaan merelle reitin kautta.
– Kun Haukireikä ruopataan, saadaan siihen virtausta ja luonnonväyläkin pysyisi auki. Lisäksi kalat pääsisivät nousemaan merestä ja se olisi varsinkin kevätkalan nousulle tärkeää, Länkinen painottaa.
Haukireiästä nostettava maa-aines on tarkoitus läjittää Alasaaren puolelle. Länkisen mielestä läjityspenkka tulisi tehdä Passerikarin puolelle.
– On vaarana, että kevättulvan aikaan virta vie maat Alasaarelta ja Haukireikä menee tukkoon uudestaan, hän perustelee.
Jokisuun väylän ja Haukireiän ruoppauksen kustannusarvio on 50 000 euroa. Siikajoen osakaskunta hakee hankkeelle niin kutsuttua Vattenfall-rahaa, joka on tarkoitettu vesistöjen kalataloudelliseen kunnostamiseen.
– Hanke on erittäin tärkeä, sen pitäisi olla ykköshanke nyt rahan jakamisessa. Tämä on vanhan Siikajoen alueella ensimmäinen kohde, johon Vattenfall-rahaa haetaan. Tänne sitä ei ole aiemmin saatu vaikka ollaan Uljuan altaan säännöstelyn kovin kärsijä, huomauttaa Reino Nygård.
Hanke olisi koko jokivartta hyödyttävä. Nygård tähdentää, että jos jokisuu on tukossa, ei kala pääse nousemaan ylemmäskään.
– Kalan kulku ja veneily menee ihan seis, jos ei ruopata, hän kiteyttää.
Mikäli hakemus menee läpi, Vattenfallin osuus kustannuksista olisi 40 prosenttia, Siikajoen kunnan 30 prosenttia ja ely-keskuksen niin ikään 30 prosenttia. Osakaskunta ja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ovat kustantaneet suunnitelmat. Osakaskunta vastaa vesilupakustannuksista.
Osakaskunta on toimittanut ruoppauksen hanke-esityksen ely-keskukseen. Keskus päättää, ottaako se esityksen vastaan nyt vai vasta ensi vuonna. Jos hyvin käy, osakaskunta laittaa varsinaisen hankehakemuksen sisään.
– Jos rahoitusta tulee, niin tehdään ensi vuonna, Toppila kertoo.
Tosin hanke voi viivästyä vesiluvan vuoksi. Väylältä kertyy yli 500 kuutiometriä maamassoja, joten osittain Natura-alueella tehtävälle ruoppaukselle on hankittava vesilupa ely-keskukselta.
– Vesiluvissa on pitkät käsittelyajat, joten sen vuoksi hanke voi siirtyä vuodelle 2020, varoittaa Toppila.