Vuosi 2016 jää pikkuhiljaa meidän kaikkien historiaksi. Jokaiseen meistä se on jättänyt jonkinlaisen jäljen. Siirtyessämme uuteen, ja juhlistaessamme uutta vuotta ja Suomi 100 -juhlavuotta, on hyvä henkäistä syvään. Samalla kun raketit paukkuvat voi syvähengityksellä rentouttaa kehonsa ja mielensä.
Autonominen hermostomme – joka toimii automaattisesti varmistaen henkiinjäämistä – on paljolti tahtomme ulottumattomissa.
Syvähengityksen uloshengityksellä voimistamme parasympaattista hermostoa, joka on osa autonomista hermostoamme, ja jokaisella suun kautta tapahtuvalla uloshengityksellä voimistamme palautumista.
Ihminen huokaisee kun jostakin haasteellisesta on selvitty. Sen tuottaa parasympaattinen osa hermostoamme, joka näin välittää tiedon, että vaara ohi: voi huokaista ja olo helpottuu.
Tätä voimme siis tehdä myös aktiivisesti ja voimistaa siten mieltämme ja myös kehoamme.
Me voimme myös aktiivisesti vaikuttaa ajatteluumme, sitä kautta tunteisiin ja asenteisiimme.
Kysymys ”kuinka koulu- tai työpäivä sujui?” voi muuttua muotoon ”mitä hyvää tapahtui tänään koulussa tai työpaikalla?”. Näin vahvistamme positiivista ajattelua. Se mahdollistaa uusia näkökulmia vaikeisiinkin tilanteisiin ja luo mahdollisuutta parempaan.
Positiivinen ajattelu ei ole hokkuspokkus-temppuja ja tekohymyä. Se vaatii paljon psyykkistä työtä ja kouluissa pitkiäkin ohjelmia ajattelun kääntämiseksi.
Seligman ja kumppaninsa ovat saaneet hyviä tuloksia näillä ohjelmilla. Positiiviseksi kääntäminen näkyy parempina koulusuorituksina ja työelämässä parempina saavutuksina.
Jos kuulet useasti kysyttävän ei-alkuisella kysymyksellä, olet negatiivisen kulttuurin keskellä ja se voi olla jopa vaarallista terveydelle.
Uuden vuoden lupaukset unohtuvat nopeasti, mutta säännölliset harrastukset pysyvät. Harrastukset auttavat meitä jaksamaan kaikenikäisinä ja ne ovat hyvinvointimme kannalta todella tärkeitä.
Useat harrastuspiirit kuten kielten opiskelu, liikunta ja sosiaaliset kerhot aloittavat taas kevättä kohti toimintansa – kannattaa valita omansa.
Pianoa oppii soittamaan vielä vanhemmallakin iällä, samoin kieliä oppii kaiken ikäisensä. Vauhti voi olla eri kuin nuoremmilla, mutta oppimista uuteen tapahtuu kaiken ikää.
Inspiroituminen ja innostuminen ovat tärkeitä tekijöitä rakennettaessa hyvinvointia. Saamme elämäämme merkitystä joskus näennäisen pienistäkin asioista, jokaisella omansa.
Yhteenkuuluminen ja liittyminen aktiivisesti erilaisiin ryhmiin poistaa yksinäisyyttä ja antaa tarmoa ja voimaa. Kuorolaululla on erityisesti parantavaa ja elinikää lisäävää vaikutusta tutkimusten mukaan.
Tärkeintä on, että aktiivisesti voimiensa mukaan tekee itselle mieluisia asioita. Se nostaa itsetuntoa ja rakentaa hyvinvointiamme.
Vuosi 2017 voi olla mahdollisuuksien vuosi. Oma ajattelumme ja asennoitumisemme on ratkaisevaa, mitä tästä teemme yksin ja yhdessä.
Kirjoittaja työskentelee vuoden alusta alkaen psykologina Siikalatvalla, Mehiläisen perheneuvolassa