Mitä kasvaa pellolla Pehkolantien varressa juuri ennen Hemminkankaantien risteystä? Ja samannäköistä kasvia kantatie 86-varressa Ruokolahden lavan liepeillä. Komeaa, lehtevää kasvustoa, josta tarkkaan katsottuna erottuu lehti, joka on kuin pahamaineisella huumekasvilla hampulla.
Hamppua kasvusto onkin, mutta ei mitään huumekasvia vaan hyötyhamppua. Pehkolantien varrelle Rauno Haapala on kylvänyt kuituhamppua ja Limingantien laitaan öljyhamppua. Molemmat lajikkeet ovat laillisia ja tukikelpoisia kasveja.
– Lajikkeiden on oltava EU:n lajikelistalla ja viljelyä valvoo ELY-keskus. Sieltä on valvojat käyneet ottamassa näytteitä, Haapala kertoo.
Kasvinäytteistä analysoidaan lajikkeen THC-pitoisuus ja luvallisissa lajikkeissa sen on oltava alle 0,2 prosenttia kuivapainosta. Huumehampusta valmistetun kannabiksen pääasiallinen psykkeeseen vaikuttava yhdiste on kannabinoideihin kuuluva tetrahydrokannabinoli (THC). Vahvan päihdehampun kuivapainosta jopa 25 prosenttia on kannabinoideja.
Hyvä kesantokasvi
Hamppua kasvaa Haapalan pellossa siksi, että hän etsii luomutilalleen viljelykiertoon sopivaa kesantokasvia. Ensimmäisen kerran hän kokeili hampun viljelyä 2014 pienellä alalla, tänä vuonna sitä on 6,5 hehtaarin verran.
Luomutilan kesantokasviksi hamppu sopii monien hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Sen vahva ja syvälle yltävä paalujuuri kuohkeutaa maata. Lisäksi rehevälehtinen ja noin kolmimetriseksi kasvava kasvi tukahduttaa rikat.
– Kun se on kolme-neljäkymmentä senttiä pitkää, juolavehnäkään ei pärjää. Juola ei häviä, mutta pysyy kurissa, Haapala sanoo.
Vehmas kasvusto tuottaa biomassaa kymmeniä tonneja hehtaaria kohden, joka maahan möyhittynä tekee pellolle hyvää. Lannoitevaikutusta Haapala testasi keväällä 2016, kun silppusi edelliskesän hamppusadon peltoon.
– Vaikutus oli selvä, nähdäkseni hamppu on hyvä lannoite. Lehdet ja varret lisäävät maan humuspitoisuutta ja maahan jäävä juurimassa myös, hän toteaa.
Kallis viljeltävä
Kuituhampun sato korjataan vasta seuraavana keväänä, kun se on varissut lehdettömäksi ja on kuivaa. Kasvin tärkein osa on varren kuitu, josta tehdään muun muassa kangasta, paperia, eristettä ja kuitulevyjä.
– Se on kasvikunnan lujin kuitu. Muun muassa autoteollisuus käyttää sitä ja valmistaa siitä auton sisutukseen osia. Hamppukuitua käytetään muovin ja lasikuidun korvaamiseen, Haapala kertoo.
Kuitukerroksen alla oleva päistäre on erinomainen, puhdas ja imukykyinen kuivikkeen raaka-aine kaikille eläimille. Varsinkin hevostiloilla käytetään päistäreestä valmistettuja kuivikepellettejä.
Jos Haapala saa hampustaan hyvän sadon, hän ensi keväänä paalauttaa sen urakoitsijalla. Toiveena on saada satoa myös kaupaksi, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.
Hamppua viljellään Suomessa niin vähän, ettei toimivia markkinoita ole muodostunut.
Se on ongelma, sillä kasvi on kallis viljeltävä. Kuituhampun siemenkustannukset ovat 250-450 euroa hehtaarilta ja öljyhampun noin 480 euroa hehtaarilta. Öljyhampun siemenet ovat ihmisille erittäin tervellistä syötävää, mutta näin pohjoisessa siemen ei ehdi valmistua.
– Viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa, jos satoa ei pääse myymään, Haapala toteaa.
Mikäli Haapalan kuituhampulle ei ostajaa löydy, se päätyy hänen kompostointikokeensa kuivikkeeksi.