Hy­vin­voin­ti kor­til­le Sii­ka­joel­la – kortti kertoo, miten kun­nas­sa voidaan

Risto Niinimaa, Marko Alaluusua, Hanna Valtokari ja Jarmo Pitkänen miettivät, mitä kuntakorttiin oikein voisi kirjata.
Risto Niinimaa, Marko Alaluusua, Hanna Valtokari ja Jarmo Pitkänen miettivät, mitä kuntakorttiin oikein voisi kirjata.
Kuva: Kirsi Junttila

Mikä tuottaa siikajokisille hyvinvointia? Kysymystä haastaa pohtimaan kehityspäällikkö Arja Lappalainen, jonka vetämänä Siikajoella ryhdytään kokoamaan Hyvinvoinnin kuntakorttia. Hanke on ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa.

– Pilottihanketta lähdetään viemään Siikajoella. Tavoitteena on, että kaikissa Suomen kunnissa toteutetaan kuntakortti, hankkeen Siikajoelle tuonut Lappalainen kertoo.

Pilottihankkeen tavoitteena on saada kuntalaisten ajatuksia ja ideoita asioista, jotka ylläpitävät ja parantavat hyvinvointia ja terveyttä. Hanke on vielä aivan alkuvaiheessaan, ja tietojen kerääminen aloitetaan muun muassa Palvelupaja-hankkeen yhdistysilloissa.

Kaikki läsnäolijat voivat osallistua ja kirjoitella lomakkeille niitä asioita, joita pitävät hyvinvointia lisäävinä tai sitä heikentävinä.

– Nyt kartoitetaan ovatko kuntalaiset edes kiinnostuneita kuntakortista. Jos eivät, niin ei sitä väkisin voi tehdä, Lappalainen toteaa.

Ajatuksia, ideoita ja palautteita kerätään syksyyn asti ja tiedot on Lappalaisen mukaan tarkoitus liittää osaksi kunnan hyvinvointikertomusta. Kuntalaisten antama palaute viedään päättäjille tiedoksi ja evääksi päätösten tekemiseen.

– Hyvinvointia ei kuntaorganisaatio pysty yksin kuntalaisille luomaan, vaan yhdistysten ja kuntalaisten täytyy olla mukana, Lappalainen kiteyttää kuntakortin merkitystä.

Kuntalaisten oma palaute hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä on tulevaisuudessa maakuntauudistuksen vuoksi entistä tärkeämpää. Asukkailta tullut tieto Lappalaisen mukaan toimisi pohjana, jonka varassa tulevia päätöksiä tehdään. Kuntakortista voisivat päättäjät, kuntalaiset ja uudet asukkaat nähdä, miten Siikajoella voidaan, mitä kunnassa tehdään hyvin ja mitä pitäisi kehittää.

– Haluaisin, että Siikajoki olisi edelläkävijä, että täällä olisi uutta ja kuntaa kehitettäisiin. Että kaikille tulisi tunne, kuinka mukavaa on asua Siikajoella, Lappalainen innostaa.

Palvelupaja-hankkeen ensimmäinen yhdistysilta oli viime torstaina Ruukin Kreivinsaaressa. Illan aikana osallistujat löysivät kuntakorttiin useita hyviä asioita: Siikajoella on turvallista ja rauhallista asua, kulkuyhteydet ovat hyvät, koulu- ja kirjastoverkosto on hyvä, harrastusmahdollisuuksia on runsaasti, luonto on upea, asuminen on väljää eikä liikennepölyä ole. Verkoistoituminen on helppoa ja tapahtumia on paljon.

Kehitettäviäkin asioita on. Yhdistysten toimintaan ei vetäjiä tahdo löytyä. Sitoutuminen vapaaehtoistyöhön on vaikeaa. Tapahtumia on paljon, mutta hajallaan ja osa yhtä aikaa. Lisäksi nuorisoa on hankala saada mukaan yhdistysten toimintaan.

– Joka paikassa jotkin asiat menevät huonosti. Jos jäädään negatiivista asennetta jauhamaan, niin siihen upotaan kokonaan. Positiivisella asenteella saavutetaan jotain, Lappalainen innostaa.

Palvelupaja-hankkeen yhdistysiltoja on vielä 12.4. Paavolassa ja 16.4. Siikajoenkylällä.

Ilmoita asiavirheestä