Vuosi 2018 painui historiaan. Mitenhän historiatutkijat tulevaisuudessa aikaamme tutkivat? Ovatko digilehdet, someviestit ja hästäkit vielä luettavissa satojen vuosien jälkeenkin? Epäilenpä vähän. Ainakaan omista muistiinpanoistani ei taida jäädä jälkeläisteni sukupolville paljon kerrottavaa. Oman pappani kirjeet rintamalta sotien ajoilta ja 1900-luvun alkupuolen kalenterimerkinnät ovat sen sijaan yhä selvästi luettavissa ja kertovat konkreettisesti tuon ajan elämästä iloineen ja suruineen.
Maanviljelijän ammatissa olen joutunut seuraamaan säätä tavallistakin tarkemmin. Silti kuuluisa miesmuisti ei tahdo kantaa edellistä kesää kauemmaksi. Poikkeukselliset vuodet jäävät kyllä mieleen. Uskoisin että kuuma ja kuiva kesä 2018 oli niitä kesiä, joiden sää pysyy muistissa sitä miesmuistia kauemminkin. Sään ääri-ilmiöiden myötä ilmastonmuutos on kaikkien huulilla ja syystäkin, sillä neljästä viimeistä vuosikymmenestä jokainen on ollut edellistä lämpimämpi. Tutkijat ovat varoittaneet ilmaston lämpenemisen tuhoisista seurauksista vuosikymmeniä, mutta nyt asiaan on todella herätty myös päätöksenteossa.
Päättyneen vuoden aikana ympäristönäkökohdat ovat nousseet keskiöön monilla elämän osa-alueilla. Kierrätys on trendikästä, kerskakulutusta ja lentämistä paheksutaan, kertakäyttövaatteilla on huono maine, muovi on lähes pannassa jne. Listaa voisi jatkaa melko pitkään ja hyvä niin.
Yhtä asiaa en kylläkään allekirjoita, väittämää lihansyönnin lopettamisen positiivisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. Globaalisti ymmärrän asian kyllä, mutta kun nyt satumme elämään Suomessa ja vieläpä täällä pohjoisessa, niin tilanne onkin aivan toinen.
Proteiinit ovat ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita, joita saa eläinkunnan tuotteista, maidosta lihasta, munista, kalasta sekä joistakin kasveista kuten herneistä, pavuista, pähkinöistä ja siemenistä. Pohjoisen sijaintimme takia kasvikunnan proteiinilähteitä on täällä kohtuullisen haastava tuottaa luotettavasti vuodesta toiseen.
Kannattaakin miettiä, mikä kasvi on ilmastossamme tehokkain valon hyödyntäjä? Kaikki energiahan on peräisin auringosta, joten sen energia pitää hyödyntää maksimaalisesti. Voiton vie nurmikasvit, jotka kykenevät yhteyttämään kesällä lähes yötä päivää ja tuottamaan runsaan energiasadon.
Ihmisravintona nurmet ovat puisevaa syötävää, eivätkä sula suolistossamme. Mutta otetaanpa mikrobit avuksi ja syötetään nurmi märehtijöille niin alkaa tapahtua. Nurmen energia saadaan pötsimikrobien avulla muutettua ihmisille käyttökelpoisiksi proteiineiksi, lihaksi, maidoksi ja niistä saataviksi tuotteiksi.
Eli voimme hyvällä (ympäristö)omallatunnolla syödä suomalaisia naudanlihaa ja maitoa. Kunhan vain tarkistamme että se todella on suomalaista! Sitä kannattaa kysyä myös kaupassa jalosteita ostaessa tai ravintola-annosta tilatessa.
rehtori, Ruukin Maaseutuopisto
maanviljelijä