Juuri nyt: Kes­ti­lä-päi­vien tun­nel­mia

Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut pai­kal­lis­uu­ti­sis­sa kiinni lo­mal­la­kin

Ilo­tu­li­tus nel­jäl­lä kylällä jo­ki­var­res­sa

Pyhännällä, Piippolassa, Rantsilassa ja Paavolassa tulitetaan näyttävästi maamme juhlavuosi alkuun

Ilotulitusperinteet ovat Siikajokivarressa neljällä kylällä hyvissä voimissa. Naapurikylien ja -kuntienkin ihmiset ovat tervetulleita seuraamaan näytöksiä. Kuva Pyhännän ilotulituksesta vuodelta 2013. Kuva Jouko Rissanen
Ilotulitusperinteet ovat Siikajokivarressa neljällä kylällä hyvissä voimissa. Naapurikylien ja -kuntienkin ihmiset ovat tervetulleita seuraamaan näytöksiä. Kuva Pyhännän ilotulituksesta vuodelta 2013. Kuva Jouko Rissanen

Suomen 100-juhlavuosi laukaistaan käyntiin näyttävillä ilotulituksilla Siikajokivarressa. Samalla ilotulituksia aiemminkin järjestäneiden tahojen perinteet jatkavat eloaan. Kaikki kylät toivottavat väen läheltä ja kaukaa tervetulleeksi tapahtumiin.

Tuleehan siitä säästöä jopa 60 euroa per perhe.
Jouko Rissanen

Pyhännällä on laitettu iso vaihde päälle: perinteisesti ilotulitus on järjestetty yksityishenkilöiden lahjoituksilla, joista on kertynyt keskimäärin parin, kolmen tuhannen euron yhteiskassa.

Tänä vuonna, maamme suuren juhlan vuoksi, Pyhännän kunta ja yritysedustajana LapWall tuplaavat sen summan, mitä kuntalaiset kassaan laittavat. Tiedossa on siten vähintään neljän tuhannen euron arvoinen valoshow, arvioi Jouko Rissanen.

– Kun aloitin Pro Pyhännän kokoamisen syksyllä 2012, oli ensimmäinen aktiviteettimme juuri tämä ilotulituksen järjestäminen yhteisin voimin. Sen tarkoituksena oli ja on edelleen tuottaa yhteisöllinen tapahtuma sellaiseen aikaan alkuillasta, jolloin lapset voivat olla mukana nauttimassa, muistelee Rissanen.

– Tavoitteena oli säästää sekä rahaa että luontoa. Miten se on mahdollista? Laskelmani perustui muutaman vuoden aikana tekemiini ”empiirisiin” tutkimuksiin, ovensuukyselyihin, joita tein paikallisen tulitemyyjän luona. Kysyin tuliteostajilta heidän ”paukkukassiensa” hintoja ja sain tulokseksi yli 80 euron keskiarvon. Kysyin heitä mukaan yhteiseen ilotulitukseen 20 euron panoksella, lupasin 3 000 euron näytöksen sen oman 80 euron sijaan. Tuleehan siitä säästöä jopa 60 euroa per perhe, joka näkyy myös ruutimäärän ja jätesilpun määrän pienenemänä, Rissanen jatkaa.

Tänä vuonna Pro Pyhäntä ei julkaise kaikkien rahalahjoittajien nimilistaa tapahtuman jälkeen, koska Rissasen mukaan yleisöltä on tullut palautetta, ettei nimiä haluta julkisuuteen.

Mukana on yli kolmekymmentä yritystä, heille iso kiitos jo etukäteen.
Ilmari Ojakoski

Piippolassa koko kylän yhteinen ilotulitusperinne sai alkunsa yli kolme vuosikymmentä sitten. Tapahtumaa perustamassa ollut ja edelleen tempauksen järjestämistyössä mukana oleva Ilmari Ojakoski toteaa, että perinteen on pitänyt hengissä kylän hyvä yhteishenki, aktiivinen kyläyhdistys, vahva talkooperinne sekä yrittäjät.

– Ilman yrittäjien aktiivisuutta ja mukanaoloa tapahtumaa ei olisi, he ovat olleet korvaamattomia. He lahjoittavat kaikki varat näytökseen. Lisäksi viime vuosina meillä on ollut tapahtumassa niin ikään sponsorivaroin kustannettu glögi-piparitarjoilu. Ilotulitusillasta on haluttu yhteisöllinen yhteisjuhla, mikä se onkin.

– Mukana on yli kolmekymmentä yritystä, heille iso kiitos jo etukäteen.

Pitkä perinne on tuonut kylälle myös omavaraista osaamista näytöksen järjestämiseen. Piippolassa on useita henkilöitä, jotka ovat hankkineet osaamisen ja luvat tulitteiden käsittelyyn. Kuka tahansa ei näytöstä voi toteuttaa: ennen kaikkea turvallisuudesta on pidettävä tarkasti huolta.

Oman kylän miehet vastaavat näytöksestä Rantsilan palomiesyhdistyksen voimin.
Janne Karjalainen

Rantsilassa ilotulitusperinne laitettiin alulle kolme vuotta sitten. Rantsilan tapahtumat ry:n Janne Karjalainen on tulkinnut omin silmin, että kylän yhteinen tapahtuma on toivottu ja odotettu. Ilotulitukseen voivat osallistua vapaaehtoisella summalla kaikki halukkaat, maksuja otetaan vastaan 28. joulukuuta asti. Sen jälkeen alkaa kertyneen summan mukaisen näytöksen loppusuunnittelu.

– Oman kylän miehet vastaavat näytöksestä Rantsilan palomiesyhdistyksen voimin. Ensimmäisenä vuonna näytös kesti noin 15 minuuttia, viime vuonna tiivistettiin sama tulitemäärä noin 10 minuuttiin. Näytöksessä on olennaista, että osataan rytmittää tulitteet riittävän intensiiviseksi kokonaisuudeksi, Karjalainen toteaa.

Ensimmäisenä vuotena raketit ammuttiin ”paperin” mukaan kuten ne oli ohjeistettu ampumaan, Karjalainen muistelee. Nyt jo oma silmä ja kokemus alkaa kertoa, minkälaisia tulitteita kannattaa ampua ja missä järjestyksessä, jotta elämys olisi mieleenpainuva ja jopa hätkähdyttävä.

– Tänä vuonna on luvassa jotain uudenlaista maustetta näytökseen, Karjalainen vinkkaa pilke silmäkulmassa.

Rantsilassa tulitteiden ampumapaikka vaihtuu tänä vuonna Leijona-puistoon. Tapahtuma palaa tavallaan juurilleen, sillä ennen muinoin oman kunnan aikaan tulitteet oli tapana ampua puiston läheltä joen jäältä.

On mukava, että kunta itse aktiivisesti halusi mukaan näytökseen.
Kari Pöyskö

Paavolassa perinteinen yrittäjien sponsoroima ilotulitus saa tänä vuonna kustannuksiin mukaan Siikajoen kunnan – sen kunniaksi, että kunta täyttää vuoden vaihteessa 10 vuotta ja Suomi aloittaa 100-vuotisjuhlansa. Tapahtuman puuhamies Kari Pöyskö on iloinen, että kunta luottaa Paavolan ilotulitusosaamiseen.

– On mukava, että kunta itse aktiivisesti halusi mukaan näytökseen. Perinteisesti Paavolan ilotulitusta saavutaan ihastelemaan kaukaa, jopa Oulusta ja Raahesta asti. Yrityssponsoreiden joukossa on myös monia yrittäjiä, jotka toimivat muualla kuin Siikajoella.

Tapahtumalla on siten laajat juuret. Paavolan ilotulitusperinne täyttää myös 10 vuotta, sillä tapahtuma sai alkunsa, kun oma itsenäinen kunta lakkasi olemasta ja Siikajoen kunta syntyi.

– Olin silloin kyläyhdistyksen puheenjohtajana ja muistan miettineeni, ilotulitetaanko me oman kunnan menetykselle vai uuden kunnan tulolle.

Ehkä vähän sekä että tunnelmissa oltiin tuolloin. Nyt ollaan koko seudun yhteishengen tunnelmissa: Paavolan kylä on tunnetusti aktiivinen kaikessa mihin sen väki ryhtyy.

– Tänä uutena vuotena näytös on entistään komeampi, kiitos siitä yrittäjille ja kunnalle jo etukäteen, Pöyskö kiteyttää.

Pyhäntä: näytös kello 20 Kervisen pellolla Koulutien varrella, järjestää Oulun Tulitemestarit. Ilotulitus-rahakeräykseen voi vielä osallistua haluamallaan summalla. Tapahtumasta vastaa Pro Pyhäntä

Piippola: ilotulitusjuhla kello 21.30 kunnantoimistolla, alkaa Piippolan Vaarin tervehdyksellä ja Piippolan Vuoden yrittäjän julkistuksella. Rakettinäytös urheilukentällä kello 22, järjestää oman kylän väki. Tapahtumasta vastaa Piippolan kyläyhdistys

Rantsila: näytös vuoden vaihtuessa keskiyöllä Leijona-puiston alueella, järjestää Rantsilan palomiesyhdistys. Ilotulitus-rahakeräykseen voi vielä osallistua haluamallaan summalla. Tapahtumasta vastaa Rantsilan tapahtumat ry

Paavola: ilotulitusjuhla kello 18 Paavolan Nuorisoseuran kentällä, juhlan avaa Siikajoen kunnan edustaja. Rakettinäytös kello 20, järjestää Oulun Ase. Tapahtumasta vastaa Paavolan kylä- ja kotiseutuyhdistys sekä Paavolan Nuorisoseura