Lukijalta
Mielipide

Il­ta-aje­lu ja löy­tä­mäm­me kissan kohtalo

Säkällä kävi säkä, kun sai elää viimeiset päivät hellittynä.
Säkällä kävi säkä, kun sai elää viimeiset päivät hellittynä.
Kuva: Lukijan kuva

Tavoistamme poiketen läksimme ajelulle perjantaina 11.8. Ajelimme pikkuteitä välillä Kärsämäki-Pyhäntä-Piippola. Tuli risteys, jossa kyltti: yksityistie, ajo kielletty. Kiellosta huolimatta ajoimme kyseiselle tielle.

Siellä, keskellä ei mitään, pitkällä suoralla kuralammikosta oli juomassa kissa. Pysäytimme auton ja otimme kissan syliin – se ei tehnyt vastarintaa eikä paennut. Huomasimme, että kissa oli loukkaantunut, laiha ja huonokuntoinen, joten nostimme sen autoon ja veimme kotiin.

Se oli kaunis pieni pitkäkarvainen tyttö, mutta selän, pepun ja lonkkien päällä oli valtava karvapanssari ja mahanalus kokonaan takussa. Vasen etutassu roikkui polvesta ihan hervottomana ja siinä oli pahannäköinen arpeutuma. Olimme järkyttyneitä.

Tuumasimme, että oli säkä, kun tulimme tänne ja löysimme tuon pienen raukan. Kuinka kauan se on ollut peloissaan, nälissään ja tuskissaan katkenneen jalkansa kanssa ja tuo valtava karvapanssari yllä. Niinpä annoimme sille nimen Säkä.

Veimme Säkän välittömästi Kestilän päivystän eläinlääkärin vastaanotolle, jossa se sai kipupiikin. Selästä karvapanssari poistettiin, se painoi peräti 2,4 kg.

Lääkäri kehotti viemään kissan Ouluun röntgeniin ja antoi mukaan kipulääkettä ja hoito-ohjeet, jotta pärjäämme siihen saakka kunnes saamme ajan. Saimme ajan Oulun eläinlääkärille vasta seuraavaksi tiistai-illaksi.

Ilmoitimme kissasta Siikalatvan löytöeläinten vastaanottoon ja kerroimme, että kissa on niin huonokuntoinen, ettemme tuo sitä sinne, vaan viemme sen itse eläinlääkäriin.

Hoidimme pientä Säkää lääkärin ohjeiden mukaan: se sai pienen ruoka-annoksen noin kahden tunnin välein, johon lisättiin vitamiinia ja öljyä, ja vettä oli tarjolla jatkuvasti. Lisäksi se sai nukkua pehmeällä patjalla lämpimässä huoneessa, sylissä ja kainalossa aina kun se itse halusi.

Säkä sai silitystä, rapsutuksia, hellyyttä ja rakkautta. Pieni Säkä varasti sydämemme aivan täydellisesti.

Lopulta tuli odotettu ilta, jolloin suuntasimme Säkän kanssa Ouluun eläinlääkäriin ja röntgeniin. Röntgentulos oli järkytys, sillä jalan pitkä luu oli täysin poikki ja ranneluut aivan sirpaleina.

Eläinlääkäri suositteli Säkän nukutusta välittömästi ikiuneen, sillä vaikka jalan olisi amputoinut, niin sisäisistä vaurioista ei voi tietää – kissa kun ei kestä pitkää paastoa ilman ruokaa, toisin kuin me ihmiset ja koirat. Munuaiset ym. elimet vaurioituvat nopeasti.

Päätimme armahtaa kivuista pienen söpöläisen.

Vaikka emme tunteneet pientä Säkää kuin muutaman päivän, teki se meihin suuren vaikutuksen. Itkimme Säkän kohtaloa ja jäimme kaipaamaan pientä ja niin suloista, ihmisläheistä ja hellyttävää, ihanaa kissaa. Emme unohda sitä ikinä.

Pohdimme nyt jälkeenkin päin: Missä ja miten kissa on voinut tuollaisen vamman saada? Kuinka se oli joutunut niin kauas ”korpeen”? Kuinka kauan se on metsässä tai kateissa ollut? Jos sinä tiedät kissan aiemmasta historiasta jotain, toivomme, että kirjoitat siitä lehden toimitukseen, josta mekin saisimme kuulla pienen Säkän historian.

Jos joku miettii lemmikin ottamista, niin tulee tiedostaa, että sen ylläpito ei pidä sisällään vain mahdollisia eläimen hankintakuluja, vaan se pitää ruokkia monta kertaa päivässä, etenkin pentuna. Lisäksi pitää huolehtia matohäädöt ja asianmukaiset rokotukset. Jos eläin loukkaantuu tai sairastuu, täytyy se viedä eläinlääkäriin.

Kissa on ihmisrakas, seurallinen, lämpöä, rakkautta ja hellyyttä kaipaava. Se rakastaa lämmintä, pehmeää unipaikkaa. Sille pitää antaa aikaa ja leikkiä sen kanssa.

Lopuksi voimme kertoa, että tässä tapauksessa kissan tutkimukset ja hoidot tulivat maksamaan 280 euroa ja lisäksi matkakulut. Tärkeintä meistä kuitenkin oli se, että pienelle Säkälle pystyimme viimeisen palveluksen tekemään, eikä sen enää tarvinnut tuntea tuskaa jalastaan, eikä kärsiä ja kitua ja kokea nälkäkuolemaa. Sydämissämme kaipaamme pientä Säkää.

Nimimerkki H ja K