Il­ta­virk­ku­jen Väinölä syntyi lä­him­mäi­sen­rak­kau­des­ta

Siikalatva/Piippola
Ainoana Iltavirkku ry:n  palkattuna työntekijänä toimiva Kaija Laukkanen (vas.) hoitaa yhdistyksen hallinnolliset ja myös juoksevat asiat. Tänä vuonna on kalustettu valmiiksi muutamia asuntoja, jotta niihin olisi helpompi saada vaikkapa lyhytaikaisiakin vuokralaisia. Pöytäseurana puheenjohtajat kolmessa polvessa: Tuomo Seppälä, Toivo Haataja ja Anneli Virtanen. <p>Iltavirkun nykyinen puheenjohtaja Tuomo Seppälä ja aiemmin samassa pestissä pari vuosikymmentä viihtynyt Toivo Haataja tarkastelivat Anneli Virtasen ja Kaija Laukkasen kanssa rakennusten ulkoista kuntoa.</p>
Ainoana Iltavirkku ry:n palkattuna työntekijänä toimiva Kaija Laukkanen (vas.) hoitaa yhdistyksen hallinnolliset ja myös juoksevat asiat. Tänä vuonna on kalustettu valmiiksi muutamia asuntoja, jotta niihin olisi helpompi saada vaikkapa lyhytaikaisiakin vuokralaisia. Pöytäseurana puheenjohtajat kolmessa polvessa: Tuomo Seppälä, Toivo Haataja ja Anneli Virtanen.
Ainoana Iltavirkku ry:n palkattuna työntekijänä toimiva Kaija Laukkanen (vas.) hoitaa yhdistyksen hallinnolliset ja myös juoksevat asiat. Tänä vuonna on kalustettu valmiiksi muutamia asuntoja, jotta niihin olisi helpompi saada vaikkapa lyhytaikaisiakin vuokralaisia. Pöytäseurana puheenjohtajat kolmessa polvessa: Tuomo Seppälä, Toivo Haataja ja Anneli Virtanen.
Kuva: Anna Hämeenaho

Väinö Pikkaraisen ja aikansa kuntapäättäjien alulle paneman Vanhustentaloyhdistyksen, eli nykyisen Iltavirkku ry:n 50-vuotisjuhlia vietetään torstaina Piippolassa.

Yhdistys sai alkunsa kyläläisten huolestuessa ikääntyvän väestön heikosta asumistasosta.

Tavoitteena oli rakentaa parikymmentä asuntoa, joiden vuokriin riittäisi vanhusten kansaneläke.

– Meidän pitäisi muistaa, että aikamme täällä on hyvin lyhyttä. Sitä taustaa vastaan meidän olisi toimittava lähimmäistemme hyväksi, Pikkarainen on noihin aikoihin todennut.

Hänen nimeään kantavaa kerhotilaa ja sitä ympäröiviä rivitaloja varten ostettiin seurakunnalta tontti ja suunnittelijana toimi piippolalaislähtöinen nuori arkkitehti, Toivo Hankonen.

Vuonna 1972 rivitaloyhteisö kerho- ja saunatiloineen oli valmis ja tulijoita oli jonoksi asti. Lisää rakennettiin jo 10 vuoden päästä.

– Tuolloin oli taloissa kantovedet niin sisään kuin ulos, ja täällä ei tarttenu huolehtia lämmityksestä, Iltavirkun ainoa palkattu työntekijä, Kaija Laukkanen pohtii.

Väinölään Laukkasen seuraksi kokoontunut Iltavirkun puheenjohtajisto muistelee, miten asukasmäärä on vuosien varrella vaihdellut ja aktiivisuus muuttunut.

– Hiljaisemmaksi on muuttunut. Asuntojen tyhjyyteen on tietysti monia syitä: kotien varustelu on parantunut, palvelut viiään tykö ja väestömäärä on vähentynyt, Haatajan seuraajaksi tullut Anneli Virtanen pohtii.

Nykyisen puheenjohtajan, Tuomo Seppälän mukaan haasteena on käyttöaste, joka on vain 75 prosenttia, sekä vanhenevat kiinteistöt.

– On mietitty, että pystytäänkö joku taloista pistämään kylmäksi, mutta se olisi sitten sen talon menoa, nykyinen puheenjohtaja Tuomo Seppälä harmittelee.

Lisää Iltavirkun tarinasta torstain 4.7. Siikajokilaaksossa

Ilmoita asiavirheestä