Tänään täyttää 50 vuotta Siikalatvalla, Suomen Keskipisteen kylällä Ismo Toppinen. Tähtiin ei ollut kirjoitettu Toppisen perheen esikoisen kaupparatsu-uraa, kun armeijan jälkeen Raahessa merkonomiksi opiskellut Ismo Toppinen valmistui kaupalliselle alalle syvän laman aikaan vuonna 1992.
– Hyvistä merkonomin papereista ei ollut apua työnhaussa, kun ei ollut työkokemusta, luonnehtii Ismo kaupparatsu-urahaaveiden hiipumista.
Onneksi vanhempien yhdessä Pappilan perheen kanssa omistamassa Piippolan Talouskaupassa oli töitä. Tosin kaupan alalle päätymisen sijaan Ismosta olisi voinut tulla opettaja tai nuorisotoimen ohjaaja, sen verran työkokemusta näistäkin töistä kertyi ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja merkonomiksi valmistuttua työmaailmassa omaa paikkaa etsiessä.
Merkonomille oli kysyntää opettajan sijaisena niin, että Ismo opetti Lamun koululla kaksi lukukautta. Mielessä oli jo ajatus lähteä opiskelemaan opettajaksi.
– Tykkäsin kovasti työstä pienellä koululla ja olihan siinä lyhyet työpäivät ja pitkät lomat. Toisen vuoden jälkeen huomasin, että ei opettajan työ ole minun hommaa.
Kun töitä ei merkonomin koulutuksella irronnut kuin perheyrityksestä ja intoa opiskeluun oli, löytyi sopiva opinpolku, kun Kajaanissa alkoi ammattikorkeakoulussa tuotantotalouslinja. Luonteeltaan sosiaalinen Ismo oli ehtinyt elämässään eteen päin niin, että Kajaaniin muutettiin vaimon kanssa.
Opintojen ohessa Ismo työskenteli iltaisin ja viikonloppuisin Kajaanin K-raudassa. Yritykselle rahtikuluihin merkittäviä säästöjä tuoneen opintojen lopputyön kautta olisi auennut työpaikka Vuokatissa toimineessa, Nokialle tukiasemakomponentteja valmistaneessa firmassa. Ismo kieltäytyi työpaikasta, kun vaimo halusi muuttaa Helsinkiin. Pian selvisi, ettei suurkaupunkielämä maistu. Ismo muutti takaisin Kajaaniin ja pääsi töihin Kajaanin K-rautaan.
Isojen päätösten aika oli, kun äiti joutui jäämään sairaseläkkeelle. Hiljattain avioeron kokenut Ismo palasi Piippolaan. Vuonna 2000 Harri ja Ismo päättivät ostaa vanhempiensa puolikkaan Piippolan Talouskaupasta.
Kaupan nimi muutettiin Laaksojen Rauta Oy:ksi. Toinen myymälä oli Kärsämäellä. Veljekset jakoivat omalta osaltaan työt niin, että Harri lähti Kärsämäelle ja Ismo jäi Piippolaan.
Rakentamisen vähenemisen ja maatalouskaupan hiljenemisen myötä Piippolan liike suljettiin ja toinen myymälä avattiin Haapavedelle, josta oli käynyt paljon asiakkaita Kärsämäen liikkeessä. Ismo on ollut töissä Haapaveden liikkeessä vuodesta 2005.
Yrityksen mottona on korvata hyvällä asiakaspalvelulla se mitä hintakilpailussa hävitään isojen kaupunkien kaupoille.
– Kaikki tekee meillä kaikkea, kukaan meistä omistajista ei ole johtaja. Teen myyntityötä, tavarankuljetusta ja vastuullani on kauppojen tietoliikennepuoli.
Elämä sai uuden suunnan keväällä 2007, kun nuoruudessa innokkaasti viikonloput laskettelukeskuksissa mutkamäessä viihtynyt Ismo lähti kaveriporukan kanssa Leville.
– Lapin reissulla nappasin etelän rouvan mukkaan, tuumaa Ismo ja luo paljon puhuvan katseen vaimoonsa.
Haave omasta perheestä alkoi viimein toteutua ja elämä lähti asettumaan uomiinsa omakotitalosta unelmoiden. Leskelän koulu oli ollut jo pitkään myynnissä. Toppiset ihastuivat taloon, ja näkivät, millaiset mahdollisuudet miljöössä on pikku hiljaa paikkoja remontoiden.
– Loppiaisena 2009 muutettiin. Olihan tämä aika karussa kunnossa: yläkerrassa oli palanut asunto ja katto vuosi, mutta siitä se alkoi remontti.
Kun Ira palasi töihin äitiyslomalta, päätti pariskunta, että Ismo jää vuodeksi kotiin hoitamaan lasta ja aloittaa talon remontointia yhdessä isänsä ja timpurin kanssa.
– En kadu yhtään sitä päätöstä. Se oli hyvä vuosi.
Luottamustoimista Ismo Toppinen sai nuoruudessaan tarpeekseen. Järjestötoiminnaksi ei kuitenkaan katsota piipposten nuorukaisten 1985 perustamaa Piippolan Meripelastusseura ry:tä.
– Meitä oli samanhenkinen porukka ja joku sai älynväläyksen, että perustetaan oma seura. Kuulostihan se nimi mahtavalta ja Lamusuon Heikki suunnitteli meille komeat seurapaidat.
Seuran jäsenet tapaavat yhä toisiaan kerran vuodessa.
Osa Toppisten perhettä ovat vuodesta 2010 lähtien olleet perheessä asuneet au pairit. Toppiset ovat kokeneet, että lasten päivähoitoon viemisen sijaan heidän arkeensa sopii paremmin, että kotona on lapsista vanhempien töissä ollessa huolta pitävä aikuinen.
Kesäisin perheen pihapiirissä koetaan aitoa yhteisöllisyyttä, kun Keskipisteen kesäteatterilla on näytelmiä.
– Elämä olisi paljon tylsempää ilman Kepitystä. Teatteri on koko kylän juttu, kuvailevat Ismo ja Ira.
Kaksi kertaa viikossa isi on vapaalla ja rentoutuu lentopalloa pelaten. Lentopalloa kohtaan murrosiässä syttynyt innostus on kestänyt niin, että vuosittain käydään samalla porukalla Rovaniemellä Kultavaskoolissa ja pari kertaa Ismo on ollut seuraamassa lentopallon MM-kisoja.
Matkustaminen on perheen yhteisiä harrastuksia. Nykyään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin voidaan maisemiin perehtyä omaan tahtiin matkailuautolla reissaten.
Ismo Toppinen ei usko pyöreiden täyttämisen tuovan suuria muutoksia elämään. Arvossa on perhe-elämä.
– Suht vanhana lapset sain, osa ikäisistäni on jo pappoja. Kyllä perhettä osaa arvostaa.
Syntymäpäivän kunniaksi pannu on kuumana vieraiden varalle koko päivän Toppisilla kotona.