Iso-Lamujärven kehittämisselvitys valmistui kesän kynnyksellä. Lopputulemana säännöstelylupaan olisi syytä hakea muutosta.
Tiistaina Pyhännän kunnanvirastolle kokoontui parisenkymmentä kuntalaista ja mökkiläistä kuulemaan saaduista tuloksista. Selvitystyön tehneen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen puolelta paikalla olivat Vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen ja selvityksestä vastannut Veli Pekka Latvala.
Utriainen totesi muista tulvasuojeluselvityksistä alkunsa saaneen hankkeen olevan ilmeisen tärkeä alueen ihmisille.
– ELY-keskusta asia kiinnostaa, koska järven säännöstelylupa on haastava, eikä se lähtökohtaisesti ole ollut kovin toimiva, Utriainen totesi.
Säännöstelystä on tutkimustietoa vuodesta 1971 lähtien ja viime vuosina luvan noudattaminen on käynyt aina vain haastavammaksi.
– Kolmen vuoden aikana on pellot ollu jatkuvien tulvien alla, niitä ei saa edes vuokrattua. Jääpolte on polttanu heinät ja uutena ovat tulleet kesä- ja syystulvat. Onko ilmastonmuutos tehny niin paljon, kun viidessäkymmenessä vuodessa ei tämmöistä ole aiemmin ollut, jokivarressa asuva Raimo Karttunen kysyi.
Utriaisen mukaan sää on viime vuosina todellakin poikennut totutusta. Ja niin hassulta kuin se tuntuukin, ongelmat ovat alkaneet kolmisen vuotta sitten, kun padon automatisoinnin myötä alettiin noudattaa nykyistä säännöstelylupaa. Aiemmin siitä on himpun verran oiottu.
Takarivistä kiiteltiinkin nyt jo edesmennyttä padon hoitajaa. Hänen aikanaan ei ongelmia kuulema ollut, mutta nykyisin jokivarsi tuntuu lähes hukkuvan veteen.
– Sen takia olemme muutosta tekemässä, että uusi lupaehto olisi edullisempi teillekin, Utriainen summasi kaikkien yhteisen tavoitteen.
Veli Pekka Latvala kertoi selvityksen aikana tehdyistä mallinnuksista. Niissä otettiin huomioon erilaisten säännöstelyratkaisujen ja mahdollisen pohjapadon rakentamisen lisäksi ilmastonmuutosskenaario.
– Nykyilmastossa pohjapato tulisi aiheuttamaan ongelmia etenkin runsaslumisina talvina. Vesi nousisi uomistaan. Jos ilmastonmuutos toteutuu mallin mukaisesti ja kevättulvat vähenevät, pohjapatoratkaisu voisi toimiakin, Latvala totesi.
Selvityksen mukaan järvenpinnan vahinkoraja on 137,25 metrissä. Lievä vedenpinnan lasku kesäaikaan ei tuottaisi haittoja ekologisesti eikä virkistyskäyttöäkään ajatellen.
Tulevaisuutta ajatellen maksimijuoksutuksia olisi hyvä lisätä kuuteen kuutioon sekunnissa keväästä aina jäiden muodostumiseen saakka. Myös talviaikaisen juoksutuksen voisi sallia tarvittaessa nostettavaksi 1,5 kuutiosta jopa 3,5 kuutioon sekunnissa, mikäli järvenpinta uhkaa nousta liikaa.
Näin vedenpinta olisi helpompi pitää halutulla tasolla, mikä auttaa varautumaan myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.
– Järven säännöstelyä voitaisiin näin tehdä tasaisemmin ja ennakkoida, ettei luukkuja pitäisi nostaa kerralla, Latvala summasi.
Järven kehityssuunnitelman tekoon sallistuneita sidosryhmiä ovat olleet Pyhännän kunta, Metsähallitus, Lamun kalastuskunta, Lamun jakokunta, Pyhännän vapaa-ajan kalastajat, Lamujoen järjestely-yhtiö, Suomen ympäristökeskus ja vesialueen omistajat.
Näistä Lamujoen järjestely-yhtiö on se taho, jonka tulee jättää syksyllä lupahakemus säännöstelyn muuttamisesta. Utriainen lupasi ELY-keskuksen saattavan lupahakemuksen jättökuntoon ja arveli luvan käsittelyssä menevän noin vuoden verran.
Lisätietoja löytyy sekä ELY-keskuksen että Pyhännän kunnan nettisivuilta.
