Eihän sitä ole veivattu ees taas vasta kuin reilu kymmenen vuotta. Mitäkö? Haja-asutusalueiden jätevesiasetusta.
Alkuperäiseen lain henkeen on tullut lievennyksiä ja viimeksi maaliskuussa eduskunta jatkoi jätevesiasetuksen siirtymäaikaa maaliskuuhun 2018. Samalla aloitettiin asetuksen toteutusta koskevien lievennysten valmistelu.
Lievennyksiä pohtinut hajajätevesityöryhmä sai työnsä päätökseen viime viikolla ja antoi työstettäväksi kolme vaihtoehtoa vaatimusten kohtuullistamiseksi.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että ennen vuotta 2004 rakennetuilla kiinteistöillä, jotka ovat kuivalla maalla, jätevesijärjestelmä täytyisi uusia vain, kun kiinteistöllä tehdään muutakin rakennuslupaa edellyttävää remonttia.
Toinen vaihtoehto poikkeaa ensimmäisestä siinä, että yksityiskohtaiset kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista kirjattaisiin suoraan ympäristönsuojelulakiin.
Kolmannen vaihtoehdon mukaan, mikäli kiinteistössä on toimiva jätevedenpuhdistusjärjestelmä, voitaisiin lain edellyttämä järjestelmän parannus jättää tekemättä tai investointia lykätä kiinteistönhaltijan korkean iän tai työttömyyden vuoksi. Investointia voitaisiin lykätä myös, jos järjestelmä on vähällä käytöllä.
Asetuksen hengen muuttumista ovat seurannut mielenkiinnolla investoinnin jo tehneet tavastkenkäset Tiina ja Arto Mikkonen. Omakotitalon likakaivo korvattiin panospuhdistamolla vajaat kymmenen vuotta sitten.
Mikkoset kuvailevat tulleensa uuden asetuksen hengen hyvin sisäistäneen markkinamiehen ympäripuhumiksi. Tämän päivän tietämyksellä he eivät hankkisi puhdistamoa, jonka käyttö vie sähköä ja vaatii kalliita kemikaaleja.
Tiina Mikkonen ihmettelee, kuinka kuluttajat ovat joutuneet eduskunnan säätämän asetuksen maksumiehiksi.
Todennäköisesti nyt valmisteilla olevassa asetusmuutoksessa Mikkosten talo määritettäisiin kuivalla maalla olevaksi, vaikka joki näkyy pihapiiristä. Arto Mikkonen laskeskelee, että toisen kaivon ja imeytyskentän rakentaminen olisi maksanut noin neljänneksen siitä, mitä panospuhdistamo maksoi.