Laadukasta maitoa pitkään tuottaneita tilallisia on jälleen muistettu. Osuuskunta Pohjolan Maito on jakanut sekä omat palkintonsa että Walter Ehrströmin säätiön mitalit.
Siikajokivarresta Pohjolan Maito palkitsi kaksi E-luokan maitoa 30 vuotta tuottanutta tilaa kunniakirjalla ja Tapio Wirkkalan suunnittelemalla hopeapalkinnolla. Tunnustuksen pitkäjänteisestä työstä saivat Martikkalan tila Siikajoelta ja Sami Pinolehto Siikalatvalta.
Lisäksi osuuskunta on anonut Walter Ehströmin säätiöltä kunniakirjan ja mitalin 10, 20 ja 25 vuotta E-luokan maitoa lähettäneille tuottajilleen. Pronssisen mitalin saa 10 vuotta, hopeisen 20 vuotta ja kultaisen 25 vuotta E-luokan maitoa tuottanut tila. Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Aarre Aaltonen.
Jokivarressa säätiön tunnustuksen saavat ensiluokkaista maitoa 10 vuotta tuottanut Näsälän Mty Siikalatvalta, 20 vuotta tuottanut Mty Törmälä Siikalatvalta ja 25 vuotta tuottaneet Kankaan tila Pyhännältä, Peltolan tila Siikajoelta, Hilja ja Markku Raappana Siikajoelta, Marika ja Jouko Helenius Siikalatvalta, Matheikin tila Siikalatvalta, Paula ja Markku Näsänen Siikalatvalta sekä Irma ja Jouni Savaloja Siikalatvalta.
Koronaviruksen takia kultaiset mitalit ja kunniakirjat 25 vuotta hyvälaatuista maitoa tuottaneille tiloille luovutetaan Helsingissä keväällä 2021 järjestettävässä tilaisuudessa. Muut mitalit ja palkinnot Pohjolan Maito on jo toimittanut tiloille.
Ensiluokkaista maitoa 30 vuotta tuottanut Sami Pinolehto astui isännän saappaisiin 2002.
– Puolet suurin piirtein on vanhempien työtä. Siitä on jatkettu samalla mallilla, hän toteaa.
Tilalla pidetään tarkasti huolta maidon laadusta. Utaretulehduksiin reagoidaan heti, antibioottihoitoa saaneet lehmät testaan, parret pidetään puhtaina eikä lypsyhygieniasta lipsuta. Silmämääräistä arviointia varten on otetaan maitonäyte ennen lypsyä.
– Siinä näkee, onko maidossa soluja tai verta. Verta voi tulla joskus, kun lehmät laitumella hyppivät, että verisuoni utareesta katkeaa. Verta voi olla poikimisenkin jälkeen, kun utare on oikein täynnä, Pinolehto kertoo.
Maidon solupitoisuudelle Pinolehto on asettanut hälytysrajaksi 130 000 ja bakteereille 5 000 pesäkkeitä muodostavaa yksikköä (pmy) millilitrassa. Kun raja ylittyy, tulee meijeriltä tekstiviesti.
– Silloin lähdetään etsimään, kenellä on tulehdusta. Yleensä sen osaa jo arvata, hän sanoo.
Yleensä tilan maidon solupitoisuus on ollut alle 100 000 kappaletta ja bakteeripitoisuus 3 000-4 000 pmy millilitrassa. Maito on reilusti E-luokkaista, sillä laatuluokassa maidon soluraja on alle 250 000 kappaletta ja bakteeriraja alle 50 000 pmy millilitrassa.
Tunnustus tuli loppumetreillä, sillä 20 lehmän parsinavetta tyhjenee kesällä ja tila siirtyy lihantuotantoon. Viime syksynä valmistui 240-paikkainen kasvatusnavetta.
– Robottinavetta oli vaihtoehto, mutta se on kallis investointi ja maidon hinta on laskenut ja näköpiirissä on, ettei tuottajahinta nouse. Ja enemmän olisi tarvinnut väkeä, tilaansa yksin hoitava Pinolehto toteaa.
Viime vuoden lopussa Suomessa oli 5 783 maitotilaa. Niiltä lähti meijereihin noin 2,6 miljoonaa litraa maitoa. Määrä oli prosentin pienempi kuin vuonna 2018.
Suomessa tuotetaan erittäin korkealaatuista maitoa. Viime vuoden aikana lypsetystä maidosta peräti 97,3 prosenttia oli parhaassa, eli E-luokassa, kerrotaan Maitohygienialiiton sivuilla.
Korkeimman laatuluokan maidossa on oltava alle 250 000 kappaletta soluja millilitrassa ja bakteereita alle 50 000 pesäkkeitä muodostavaa yksikköä (pmy) millilitrassa. Maidossa ei myöskään saa esiintyä antibioottijäämiä tai muita vierasaineita.
Suomalaisessa raakamaidossa on keskimäärin 129 000 solua ja bakteereita keskimäärin 5 900 pmy millilitrassa. Esimerkiksi Ruotsissa vuoden 2017 tietojen mukaan soluja oli 188 000 kappaletta, Tanskassa 204 000 kappaletta ja Norjassa 117 000 kappaletta millilitrassa maitoa.