Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen ei heiluta kuntapolitiikkaa. Perussuomalaisten sekä Siikajoen että Siikalatvan paikallisosastot jatkavat yhtenäisinä ja valtuustoryhmät myös.
Eduskuntaan perustetun Sininen tulevaisuus -ryhmän kannatusta ei Perussuomalaisten Siikalatvan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Markku Pirttisalo ole kentällä huomannut. Hajaantumishalua ei kuulu olevan Haapaveden eikä Kärsämäenkään paikallisosastoissa.
– Ei se vaikuta kuntatasolla. Tällä alueella ei ole tullut yhtään sinistä ajatusta vastaan. Tosiasia on, ettei kuntapolitiikassa tuollaiset käänteet kovin rajusti näy. Pienissä kunnissa on keskusta vastaan muut puolueet, siinä puoluepolitiikka häipyy, Pirttisalo tuumii.
Eduskuntaryhmän hajoaminen saattaa näkyä seuraavissa vaaleissa emopuolueen kannatuksen kasvuna. Kentällä on koettu, että hallituksessa Perussuomalaiset ovat joutuneet tinkimään maahanmuuttovastaisesta periaatteestaan. Eron jälkeen emonpuolueen tiukka linja puhuttelee ehkä yllättävänkin monia äänestäjiä.
– Kun teatteri oli vedetty läpi, niin sain soittoja että nyt voi Perussuomalaisia äänestää, Pirttisalo kertoo.
Hajaannuksen laineet eivät lyö Siikajoella, kertoo paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen Henna Kupsala.
– Minulla on kuva, että Siikajoen paikallisyhdistyksessä ollaan perussuomalaisia ja perussuomalaisina pysytään. Pyritään tekemään hyvää paikallispolitiikkaa oman kunnan hyväksi, hän sanoo.
Uutisoinnin perusteella saa kuvan, että koko puolue olisi hajoamassa. Kupsalan mielestä niin pitkällä ei olla, vaan jako kahteen on eduskuntaryhmän sisäinen asia.
– En usko, että yhtään ketään lähtee toiseen porukkaan, hän toteaa siikajokisista perussuomalaisista.
Tietysti eduskuntaryhmän jakautuminen on herättänyt hämmennystä ja Kupsala itsekin sanoo olevansa äärimmäisen hämmentynyt. Jako kahteen leiriin tuli Kupsalalle täysin puskista; hän ei olisi ikinä uskonut, että 20 kansanedustajaa lähtee omaksi ryhmäkseen.
– Ihan suu auki on saanut olla, Kupsala kuvailee.
Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin jälkeisessä myrskyssä monilta näyttää Kupsalan mukaan unohtuneen se, että sääntöjen mukaan puheenjohtaja valitaan kahden vuoden välein.
– Perussuomalaisilla on ollut sama puheenjohtaja 20 vuotta, mutta ei se tarkoita sitä, että Jussi Halla-ahokin olisi seuraavat 20 vuotta, hän muistuttaa.
Itse hän vierastaa Halla-ahon tiukan maahanmuuttokriittistä linjaa, mutta ei silti koe puolueen vaihtamista tarpeelliseksi. Oma aate- ja arvomaailmaa Kupsala ei sido yhteen henkilöön. Sama pätee koko puolueeseen – ohjelma on sama edelleen, vaikka puheenjohtaja vaihtui.
Eduskuntaryhmän jakautumisen takana ei Kupsalan mukaan ole niinkään Halla-ahon näkemykset, vaan ministerisalkut. Hänen on vaikea sulatella sitä, että maahanmuuttokriittisenä esiintynyt Sampo Terho ei nyt olekaan liian kriittinen hallitukseen.
– Jos ministerisalkkuja ei olisi ollut, olisiko ero tullut? Epäilen. Näen, että tämä on eduskuntaryhmän sisäinen hajaannus ja pyrkimys pitää hallitus kasassa, Kupsala toteaa.
Siikalatvan Pirttisalo on samoilla linjoilla.
– Ministeriauton kyyti on ollut niin mukavaa, ettei sitä voitu jättää, hän kuittaa.
Tekstiä korjattu 24.6. kello 16:45: Henna Kupsala ei ole Siikajoen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, vaan hallituksen jäsen. Kupsala hoiti puheenjohtajuutta viime vuonna.
