Jos kukaan ei osta, on pu­ret­ta­va – pur­ka­mi­nen on silti vii­mei­nen vaih­to­eh­to

Eero Karvonen toivoo kovasti, että Metsätien talot Paavolassa saataisiin myytyä. Vuonna 2016 kiinteistö on arvioitu 160 000 euron arvoiseksi. Yhteinen takkahuone on viihtyisä ja avara. Tila on suunniteltu myös leipojille ja ruuanlaittajille, sillä leivinuuneja on peräti kaksi.
Eero Karvonen toivoo kovasti, että Metsätien talot Paavolassa saataisiin myytyä. Vuonna 2016 kiinteistö on arvioitu 160 000 euron arvoiseksi.
Eero Karvonen toivoo kovasti, että Metsätien talot Paavolassa saataisiin myytyä. Vuonna 2016 kiinteistö on arvioitu 160 000 euron arvoiseksi.
Kuva: Kirsi Junttila

Kunpa joku ostaisi, on Ruukin Vanhustentuki ry:n ja sen puheenjohtaja Eero Karvosen harras toive. Ostajaa kaivataan Paavolan Metsätien kiinteistölle, joka on pitkään ollut lähes tyhjillään ja tuottaa tukiyhdistykselle koko ajan tappiota.

Puurakenteiset vanhusten vuokratalot Metsätiellä valmistuivat 1981. Noin 30 neliömetrin kokoisia asuntoja on 18, joissa vain kolmessa on asukas. Lisäksi yhdessä rakennuksessa on yhteisiä tiloja: avara, viihtyisä takkahuone ja keittiö, pyykkitupa, sauna ja pesuhuoneet pukutiloineen. Ulkonäkönsä vuoksi Paavolan talot ovat saaneet lempinimen Intiaanikylä.

– Onhan nämä talot erikoisen näköisiä. Arkkitehti on saanut toteuttaa itseään, Karvonen nauraa.

Osa asunnoista on kohtuullisessa kunnossa, osa ei. Ulkopuolen suurin murheenkryyni ovat takana liian lyhyet ja etupihan puolella kaksiosaiset räystäät. Remonttimiehelle siis olisi töitä koko kiinteistön kohentamisessa, mutta asuntojen käyttöaste pitäisi olla 96 prosenttia, jotta vuokratuloista jäisi rahaa kunnostukseenkin.

– Remonttia olisi tehtävä kattavasti. Kunnostus vaatisi aika ison rahan, mutta asukkaita ei ole eikä siten kerry varoja tukiyhdistykselle, Karvonen murehtii.

Vanhustentuki on hakenut Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskukselta (ARA) purkulupaa ja purkuavustusta Lukkarinpuustellin rakennuksille. Kunta on antanut hakemukseen puoltavan lausunnon.

Ihan halpaa purkaminenkaan ei ole. Näppituntumalla Karvonen arvioi purkukustannusten olevan vähintään 40 000 euroa. Valtionapua purkutyöhön saa 50-70 prosenttia kustannuksista.

Kohtalaisessa kunnossa olevien talojen purkaminen on Karvosen mukaan viimeinen vaihtoehto. Mieluummin tukiyhdistys tekisi kaupat kuin tilaisi puskutraktorit tontille.

– Olisi harmi purkaa talot. Asunnot passaisi nuorille ensiasunnoiksi. Vanhuksillekin kyllä, mutta nykyisin asutaan pitkään kotona. Ne vanhukset, jotka näitä asuntoja tarvitsi, ovat jo kuolleet, Karvonen toteaa.

Jos ostaja löytyy ja talot kunnostetaan avoimille vuokramarkkinoille, lisäisivät ne asuntotarjontaa Paavolassa entisestään. Kunnan vuokrataloyhtiön omistamien asuntojen käyttöaste Paavolassa on noin 70 prosenttia.

– Vaikka tulisikin kilpailua kunnan vuokrataloille, toivon että saataisiin myytyä ja että vuokrataso sitten pysyisi kohtuullisena. Kaikki ei olla rikkaita, eikä nuoret varsinkaan, Karvonen tuumii.

Ensimmäiset vanhuksille tarkoitetut vuokratalot Vanhustentuki rakennutti 1970-luvulla Ruukkiin Savenvalajantielle. Useammassa rakennuksessa on yhteensä 45 noin 30 neliömetrin kokoista asuntoa.

Rakennukset ovat päässeet huonoon kuntoon ja ne tunnetaankin nykyisin Minkkitarhojen nimellä. Talojen käyttöaste on hyvä, tällä hetkellä vapaana on vain viisi asuntoa.

– Ruukin talot pitäisi saada kunnostettua ja pidettyä vuokra kohtuullisena. Ruukissa tykätään asua, vaikka taso on vaatimaton, sillä palvelut ovat lähellä, Karvonen toteaa.

Paavolan lisäksi vanhustentuki rakennutti rivitaloja 1980-luvulla lopulla myös Tuomiojalle ja Luohualle. Tuomiojan rivitalo on myyty muutama vuosi sitten ja Luohuankin on myynnissä. Tarjouksia on Karvosen mukaan tullut huonosti. Luohuan talossa on kahdeksan asuntoa, joista viidessä on asukkaat.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä