Jouluperinteisiin perehtyneen tietokirjailija Aki Pulkkasen mukaan paras joulu on edellisiltä sukupolvilta peritty ja itse omanlaiseksi rakennettu. Jouluperinteet eivät saisi muodostua kenellekään taakaksi.
– Tee mahdollisimman omannäköinen joulu. Poista kaikki steissinaiheuttajat, neuvoo raahelainen, Pohjolan Joulu -kirjan kirjoittanut tietokirjailija Aki Pulkkanen.
Aki Pulkkanen tunnustautuu jouluihmiseksi.
– Minun intohimoni kohde on joulu. Olen jouluihmisiä. Joulu on vuoden parasta aikaa.
Pulkkaselle joulun tuo isoisoisälle 1800-luvulla kuuluneella metalliselle, vuohipukki -muotilla pullien leipominen.
– Vaikka pullat jäisivät syömättä, niitä pitää olla. Siitä tulee joulu.
Suomalaisten nykymuotoinen joulu on muotoutunut aikojen saatossa.
– Ennen vanhaan loppuvuodesta elettiin vaarallisia aikoja. Päivä oli lyhimmillään. Mietittiin, tuleeko aurinko esiin enää ollenkaan.
Auringon kierrolla oli suuri merkitys ihmisten elämään. Aikoinaan kekrin vietto oli suurempi juhla kuin joulu. Sato oli korjattu, syystyöt oli tehty ja kerrankin oli mahdollisuus syödä hyvin, Aki Pulkkanen kertoo.
Joulupukkiperinteen arvellaan Suomessa kehittyneen kekri- ja knuuttipukeista. Joulupukin taustalla on Pyhä Nikolaus, joka teki hyviä tekoja, tosin Suomessa joulupukki saattoi ennen tuoda myös risuja, mikäli lapset olivat olleet tuhmia.
Joulupukissa yhdistyy kansanomaisuus ja hyväntahtoisuus. Suomalainen joulupukki pukeutui ennen harmaiseen, nurinpäin käännettyyn turkkiin. Vasta viime vuosikymmeninä joulupukin nutun väriksi on vakiintunut Suomessakin punainen.
Hyväntahtoisuus kuuluu jouluun. Jouluna muistetaan vähäosaisia ajatuksella, että kaikilla olisi hyvä edes joulunaikana.
Joulukuusesta on muodostunut suomalaisten joulunviettoon kuuluva perinne. Joulupuu -ajattelu on peräisin hyvän ja pahantiedon puusta, jossa oli omena.
– Joulukuusi halutaan kotiin, oli tilanne mikä tahansa. Sota-aikana joulukuusi koristettiin jopa korsuihin, Pulkkanen toteaa.
Ensimmäinen joulukuusi on Suomessa tuotu todistetusti kotiin Helsingissä jo 1828.
Koulun joulujuhlaa vietettiin ennen kuusijuhlan nimellä. Pulkkanen arvelee, että seminaarit olivat merkittävässä osassa niin joululauluperinteen synnyttämisessä kuin joulukuusen jouluksi kotiin tuomisessa. Jo 1850-luvulla Suomessa alkoivat yleistyä seimet, jotka ovat perua katolisesta kirkosta.
Jouluperinteet luentoa kuuntelemassa oli jouluihmisiä. Eija Tuomaala kuvailee, että heidän perheeseen ei tule joulua, jos ikkunaan ei ripusteta 47 vuotta kotona käytettyä joulutähteä.
Airi Juntusen jouluun kuuluu pipareiden tuoksu. Aki Pulkkanen selventää, että ennen piparien leipominen oli hieno tapa näyttää ylellisyyttä. Ulkomailta tuotavat mausteet olivat kalliitta eikä niihin ollut kaikilla vara.
Heli Lindeqvist ostaa joka vuosi uuden joulutontun. Tonttuun täytyy liittyä jokin ajatus. Kun tytär otti perheeseensä koiran, osti Heli tontun jonka seurassa on koira.
Heli Lindeqvist ja Marja-Terttu Piisalo muistelevat, kuinka heidän lapsuudessaan oli tapana kiertää lapsiporukkana talosta taloon joulukortteja vieden.
– Paiskattiin kortti ovesta sisälle ja lähdettiin juoksemaan pakoon. Oli noloa, jos jäi kiinni, ja kortin tuoja paljastui, kuvaili Marja-Terttu.
Heli vahvistaa, että kortteja jaettiin iltakaudet isolla porukalla.
Jouluperinteiden historiaa
Suomalainen joulu on menneestä maatalouskulttuurista ja kaupunkien kansainvälisistä vaikutteista rakentunut juhla, johon tuovat omia sävyjään paikalliset uskomukset ja tavat.
Joulu on kristillinen juhla. Jouluun valmistautuminen alkaa uuden kirkkovuoden alusta, ensimmäisenä adventtina.
Ensimmäinen varma tieto Suomessa kotiin tuodusta joulukuusesta vuodelta 1828. 1900-luvulla kuusi kuului jo kotien jouluun.
Joulukoristeita on kautta aikain tehty itse kuvalehdistä ja koulusta saaduin opein. Ensimmäiset joulukoristeet olivat kauniista paperista leikattuja. Tuomaanristi on vanha joulukoriste, joka otetaan esille Tuomaan päivänä. Se suojelee kotia jouluaikaan. Kekriksi tehtiin himmeleitä. Tähti -koristeet muistuttavat Betlehemin tähdestä.
Tiernapoikaperinne on lähtöisin katolisesta kirkosta. Lukutaidottomalle kansalle opetettiin kirkkovuoden tapahtumia turuilla ja toreilla näytelmän keinoin. Tiernapojat ovat kiertäneet Suomessakin jo satoja vuosia.
Joulutavat ovat markkinamiesten luomia, muiden kulttuurien tuomaa ja osa uusia villityksiä.