Vuodesta 2004 saakka Paavolan nuorisoseuraa luotsannut Aimo Hilakivi johtaa nuorisoseuraa nyt toistamiseen, sillä ensimmäinen johtokausi hänellä oli jo 1970-luvulla.
– Nyt viimeisen 13 vuoden aikana olen oppinut arvioimaan, miten yhden lipun myynti näkyy makkaran- ja pullanmyynnissä sekä vessan säiliön täyttymisessä, kokenut puheenjohtaja virnistää.
Ruokolahden tanssilavaa on viime vuosina kunnostettu talkoovoimin sekä EU-rahalla. Nyt parkkitilaa on riittävästi ja sähköistettyjä vaunupaikkojakin kahdeksan kappaletta. Viime vuoden metsäiltamien sähkökatkoksen jälkeen lavalle on hankittu myös aggrekaatti, jonka ansiosta tanssi ei lakkaa, vaikka sähköt katkeaisivatkin. Hilakiven mukaan perinteikäs tanssipaikka vetää kävijöitä suunnilleen 500–700 henkeä per ilta.
Ruokolahden tarina alkoi juhannuksena vuonna 1956, ja tansseja on pidetty aina tähän päivään saakka. Nyt koittava keskikesän juhla on nuorisoseuralle erityisen juhlava, sillä tanssipaikka saavuttaa 60 vuoden rajapyykin. Tämän lavan tansseihin kuuluu aina oma jännityksensä, sillä nuorisoseuran puheenjohtajalla on ollut tapana kastautua vaatteet päällä Siikajoessa, kun tietty kävijämäärä täyttyy.
– Ensin se oli 500 myytyä lippua, mutta rajaa on nostettu. Kerran puuttui 17 lippua, niin eräs mies osti loput, jotta pääsee Ami uimaan. Uinnista on tullut eräänlainen puheenaine, Hilakivi naurahtaa.
Ensimmäinen kerran uintiraja ylittyi vuonna 2006. Jos Ami halutaan nähdä uimassa lauantaina juhannustanssien yhteydessä, on 900 kävijän raja ylityttävä illan aikana.
Jos tanssijalkaa alkaa tulevan viikonlopun aikana vipatuttamaan, löytyy siihen lääke myös muualta kuin Siikajokivarresta. Juhannusperinteeseen olennaisesti kuuluvia lavatansseja järjestetään ympäri Suomen. Juhannusaattona pääsee maistamaan lavatanssin huumaa ainakin Ruiskuhuoneella Raahessa ja juhannuspäivänä Nuijamiesten lavalla Ylikiimingissä, Yppärin merimajalla Pyhäjoella, Urjanlinnassa Sievissä.
