Siikajoki/Ruukki Sosiaalisessa mediassa velloo Ruukin Katinhäntää koskeva keskustelu, jonka aiheena on huoli oman naapuruston ilmeestä. Useampi harmistunut naapuri kokee, ettei viereisellä tontilla noudateta kaava-alueella asuville yhteisiä pelisääntöjä vaan kerätään pihamaalle suoranaista jätettä. On pyörän- ja hetekanraatoja, rikkinäisiä ikkunaruutuja, ovia ja kasoittain puujätettä. Naapurin silmää ei myöskään miellytä puoliksi purettu ulkorakennus ja sen katto, josta irtoavat palat ajautuvat lopulta naapurin tontilta omalle.
– Tätä on jatkunut jo useamman vuoden. Ei tämä ole oikein naapureita kohtaan, puuskahtaa kotitalonsa viereistä tonttia karmeaksi kuvaileva naapuri.
Viime talvena pihapiiriin ilmestyi lähinaapuruston mukaan ensimmäisen kerran rottia ja hiiriä.
Ympäristösihteeri Vesa Ojanperän mukaan kyseiset tontit on käyty tarkistamassa katselmuksen yhteydessä ja omistajille on lähetetty kirjallinen huomautus, jossa on määrätty ympäristö siistittäväksi.
Siikajoen alueella tehtiin rakennusvalvontaviranomaisten kevätkatselmus toukokuun puolivälissä, ja tuolloin kunnasta löytyi kaikkiaan 13 tonttia, joille annettiin huomautus. Kunnossapitovelvollisuuden laiminlyömisen vuoksi ei Ojanperän mukaan voida kuitenkaan heti ryhtyä toimenpiteisiin, sillä ensin on aina kuultava asianomaista.
Ruukkia koskevissa tapauksissa tonttien siistimiseen on annettu aikaa heinäkuun loppuun asti. Mikäli rakennusten ja niiden ympäristön kuntoon saattaminen vaatii suurempia töitä, kuten rakennusten kunnostamisesta tai purkamista, voi asianomainen saada lisäaikaa tekemällä selitteen.
– Elokuussa tehdään jälkitarkastus, Ojanperä toteaa.
Yleensä tonteilla ryhdytään Ojanperän mukaan huomautuksen innoittamina siivouspuuhiin.
Tieto uhkasakon mahdollisuudesta motivoi monia.
Mikäli kiinteistön haltija alkaa niskoitella, eikä noudata vaadittuja toimenpiteitä, tehdään asiasta esitys tekniselle lautakunnalle, joka voi tarvittaessa turvautua järeämpiin keinoihin.
– Meidän esityksestä lautakunta voi määrätä teettämisuhan tai uhkasakon. Yleisemmin on käytetty uhkasakkoa, kertoo Ojanperä.
Uhkasakon suuruus määritellään tapauskohtaisesti, ja sen suuruus vaihtelee 5 000 eurosta 10 000 euroon.
Mikäli uhkasakkoa ei makseta, voidaan uhkasakon suuruutta ensin nostaa ja lopulta siirtää se tarvittaessa ulosottoon.
Teettämisuhka tarkoittaa puolestaan sitä, että raivaustyö teetetään jollakin muulla ja lasku lähetetään siivotun tontin omistajalle.
Ojanperän mukaan kynnys ryhtyä järeämpiin toimenpiteisiin on korkea, mutta niihin joudutaan siitä huolimatta turvautumaan vuosittain.
Ojanperä muistuttaa, ettei katselmuksen pohjalta tehdyissä huomautuksessa ole kyse kiusanteosta.
Tosiasia on se, että rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.
Kaava-alueella asuttaessa oma piha ei ole ainoastaan oma asia, vaan alue kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain piiriin.
Laki velvoittaa pitämään rakennuksen ympäristöineen jatkuvasti sellaisella kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
Myös asemakaava-alueen ulkopuolella varastointi on ulkosalla järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta.
