Kalastuksen harrastajat pitkin Siikajokivartta kaipaavat jokeen takaisin vaelluskaloja ja toivovat tiellä olevien voimalapatojen purkamista. Toivomuslistan kärjessä on Revonlahden Pöyryn padon purkaminen.
– Voimalakanavan alapuolella pyörii taimenta, siikaa ja nahkiaista. Ne eivät pääse Pöyrystä yli, tietää Siikajoessa lapsesta asti kalastellut ruukkilainen Petri Vuori.
Pöyryn voimalaitos on rakennettu 1921. Ensimmäiset kalaportaat on Pöyrylle rakennettu 1989 ja uusi porras padon pohjoispuolelle vuonna 2000. Uuden rakentamisessa on tullut suunnitteluvirhe, on kalastajien näkemys.
– Pohjoispuolen portaat on rakennettu ulkokurviin, minne nousukala ei osaa, Vuori selittää.
Vaelluskalaa ei houkuttele pohjoispuolen verkkainen virtaus. Sen sijaan voimalaitoskanavan voimakas virtaus on kalan mieleen. Mutta yläpuolella ovat vanhat kalaportaat, jotka ovat kesällä pitkiä aikoja rutikuivana.
– Tietääkseni kala ei osaa lentää eikä kävellä. Ely:n mukaan vettä pitäisi olla kalaportaassa huhtikuun alusta joulukuun loppuun, mutta Koskienergia ei noudata ohjeistusta, Vuori suomii.
Jos kalat pääsisivät Pöyrystä ohi, Vuoren arvion mukaan Ruukinkosken matala pohjapato todennäköisesti ei enää pysäyttäisi niitä.
Patojen purkamisesta olisi hyötyä kunnallekin, arvelee Vuori. Vapaana virtaava joki on jo sinänsä matkailijoita houkutteleva harvinaisuus. Jos siinä vielä olisi siikaa ja taimenta, kalastusmatkailusta voisi joku saada ainakin leivänjatketta.
– Matkailu antaisi yrittäjille uusia mahdollisuuksia ja työllistäisi. Kukaan kalastaja ei näe mitään järkeä Pöyryn padossa, sen purkamisesta olisi enemmän hyötyä, Vuori pohtii.
Siikajokeen on tehty kalataloudellisia kunnostuksia vuosina 2009-2013. Tuolloin siian ja taimenen kutupaikkoja ennallistettiin koskia sorastamalla.
– Saahan sitä tehdä, kun ei kalat tänne pääse, Vuori tuhahtaa.
Nyt olisi Vuoren mielestä hyvä sauma ennallistaa Pöyrynkoski ja Ruukinkoski, sillä valtio tukee jokien kalataloudellista kunnostusta.
Koskienergia on pitkään suunnitellut sekä Pöyryn että Ruukin voimaloiden uusimista ja aikoo toteuttaa hankkeet tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen muistuttaa, että molemmissa voimalapadoissa on kalatiet.
– Haluamme osaltamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tuottamalla fossiilivapaata sähköä. Vaikka Suomen päästöt ovat maailman mittaluokassa hyvin pienet, on Suomen tavoite hyvin kunnianhimoinen. Tämä huomioiden ei uusiutuvaa energiaa tule poistaa yhtään käytöstä, hän toteaa sähköpostiviestissään.
Juttua täydennetty 25.10. Hannu Ruotsalaisen kommentilla, jonka hän lähetti sähkopostissa torstaina luettuaan Siikajokilaakson jutun:
– Noudatamme kyllä lupien mukaista Ely:ltä saamaamme ohjeistusta myös kalateiden osalta. Kalojen vaelluksen ei pitäisi olla vastakkainasettelua vaan yhteistyötä ja yhteensovittamista.