Pyyntikokoisen kirjolohen tai taimenen Siikajokeen istuttaminen on kalastajille mieluinen asia. Istutuksia ei nykyisin kuitenkaan toteuta säännönmukaisesti pitkin jokivartta, vaan vesialueet omistavat osakaskunnat hoitavat istutuksia omien rahavarojensa puitteissa.
Siikajoen kalastusalueen isännöitsijän Sulo Heikkisen mukaan hänelläkään ei ole kokonaiskäsitystä siitä, milloin, minne ja minkä verran pyyntikokoista kalaa on tänä suvena istutettu.
– TE-keskus istuttaa pienpoikasta, ne istutukset tulevat, milloin tulevat. Osakaskunnat istuttavat omilla varoillaan kirjolohta ja ehkä taimenta.
Aikoinaan turvetuottajat joutuivat tekemään velvoiteistutuksia, koska turvetuotannon katsottiin pilanneen kalakantoja. Tuolloin pääasiassa kirjolohi-istutuksia tehtiin koko Siikajokivarteen. Enää näitä istutuksia ei tehdä kuin Kestilän alueelle.
Kalamies ei löydä netistä sivustoa, johon olisi koottu, minne pyyntikokoista kalaa on istutettu.
– Minulla ei ole tietoa, miten tiedottavat pyyntikokoisen kalan istutuksista. Sana kyllä leviää, kun on Pyhännällä istutettu kalaa. Seuraavana päivänä se on jo kaikkien tiedossa. Puskaradio toimii.
Siikajoen osakaskunta tiedottaa muun muassa pyyntikokoisen kirjolohen istutuksista Siikajoenkylän Facebook-sivuston välityksellä. Tuorein päivitys Meijerisaaren edustalle tehdyistä istutuksista on viime viikolta.
Revonlahden osakaskunnan puheenjohtaja Kyösti Autio vahvistaa Heikkisen näkemyksen siitä, tieto istutuksista leviää. Tänä kesänä osakaskunnan alueella on istutettu kahteen otteeseen kalaa. Ensimmäisen kerran kalaa tuotiin Ruukin keskustaan Laakon rantaan aamuyöstä ja ensimmäinen kalamies tuli paikalle kala-auton perässä.
Siikajokilaaksoon on tullut kalastajilta viestejä, että joen veden laatu on selvästi muutaman viime vuoden aikana kohentunut niin, että kalat viihtyvät joessa paremmin.
– Vedenlaatu on parantunut. Vesi on aivan hyvää, väri nyt on mitä on, mutta se on joelle luontainen.
Omassa hipiässään Autio on huomannut vedenlaadun kohentumisen rantasaunasta uimassa käydessään. Enää ihoon ei saa samalla rusketusta, kuten Uljuan altaan tulon jälkeen. Autio pohtii veden laatuun vaikuttaneen paljon maatalouden päästöjen vähenemisen.
Vastuullinen kalamies ostaa luvat
Jokeen istutettava kirjolohi on 1,2 kiloista. Revonlahden osakaskunnan alueella ei olla oltu nöpön nuukia sen suhteen, milloin kalastajat aloittavat pyynnin istutuksen jälkeen. Kalaa istutetaan, jotta se ongitaan pois. Erityisellä ilolla hän on pannut merkille, että monen turvapaikanhakijat harrastus on kalastus.
Osakaskunnan alueella pyyntikokoisen kalan istutukset on tehty tänä vuonna osakaskunnan varoin. Varoja kertyy muun muassa kalalupien ostosta. Vaikka Siikajokiahteilla ei juuri lupatarkastajaan törmää, ostaa vastuullinen kalamies kalastusluvan ja antaa näin euroja tuleviin pyyntikokoisten kalojen istutuksiin.
Muun muassa Laakon rannassa kalamiehet ovat nostaneet tänä suvena meriahventa. Toimitukseen yhteyttä ottanut kalamies kertoi Ruukin korkeudelta saadun jopa meriahventa.
– Pöyryn pohjoispuolen kalatie toimii. Meriahventa ja muutakin kalaa on noussut, vahvistaa Kyösti Autio.