Opintojen tulee antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa. Opintojen tulee olla lyhytkestoisia. Henkilön on oltava 25 vuotta täyttänyt työtön työnhakija ja opinnot saavat kestää enintään kuusi kuukautta ilman työttömyysetuuden menettämistä.
TE-palvelut tutkii, täyttyvätkö opintojen tarvittavat ehdot aktiivisuuteen. TE-toimisto ei kuitenkaan arvioi sitä, onko työnhakijalla koulutustarvetta lyhytkestoiseen opiskeluun. Enintään kuusi kuukautta kestävistä opinnoista tulee jatkossakin ilmoittaa TE-toimistolle.
– Näen muutoksen kädenojennuksena työllisyyttä parantaville koulutuksille. Pelkkä harrastaminen, johon kuuluu esimerkiksi käsitöitä tai liikuntaa, ei kerrytä aktiivisuutta. Tapauskohtaisesti on ratkaistava, onko kyse opiskelusta vai harrastustoiminnasta, kertoo Kelan juristi Antti Ristimäki.
Työttömyysetuuden maksamisen ehtoja valvoo edelleenkin Kela tai työttömyyskassa.
– Lakimuutoksen tavoitteena on, että työtön uskaltaisi aloittaa työllistymistään tukevat opinnot pelkäämättä työttömyysetuuden menettämistä, kertoo työministeri Jari Lindström Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Työttömällä säilyy opintojen aikana velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Työttömyysetuuden saamisen edellytykset pysyvät siis ennallaan. Opiskelu ei ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta.
Jokihelmen opistolla ollaan vielä odottavalla kannalla tulevaisuuden suhteen. Rehtori Anu Hultqvist odottaa parhaillaan valtakunnallista linjanvetoa ja menettelytapoja Kansalaisopintojen liitolta. Jos uusi käytäntö koetaan toimivaksi, kansalaisopistoissa voitaisiin räätälöidä kursseja juuri aktiivimallia ja työttömiä silmällä pitäen.
– Esimerkiksi kielet ja tietotekniikka ovat sellaisia kursseja, joita voisi hyödyntää aktiivimallissa, Hultqvist miettii.
Hultqvist pitää täysin mahdollisena, että Jokihelmessä pystyttäisiin ottamaan työttömien tarpeet huomioon hyvin nopeallakin aikataululla.
– Vapaan sivistystyön etu on, että se voi reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin ja trendeihin.
Kansalaisopiston kursseille tarvitaan tietty määrä opiskelijoita, että kulut saadaan hoidettua. Vähimmäisosallistujamäärä riippuu kurssin sisällöstä.
– Osallistumismäärä on aina tapauskohtainen, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi opettajan sijainti. Kansalaisopistossa suunnitellaan opintokautta myös syksyllä ja talvella, sillä tilanne elää jatkuvasti.
Huhtikuusta 2019 lähtien aktiivimallin piiriin tulee lisäksi uusia toimijoita, joiden järjestämä toiminta hyväksytään aktiivisuudeksi.
Tällaisia toimijoita ovat muun muassa kunnat, kuntayhtymät, Työttömien keskusjärjestö, sen jäsenyhdistykset ja ammattiliitot. Myös rekisteröidyt yhdistykset, jotka saavat julkista rahoitusta, voivat tarjota aktiivimallin mukaista toimintaa, kertoo Kela.
Järjestäjän tulee antaa osallistujalle todistus, jolla työtön osoittaa Kelalle osallistumisensa aktiivisuutta kerryttävään toimintaan. TE-palveluiden ja Kelan verkkosivuille tulee helmikuussa lisää tietoa aktiivisuutta kerryttävän toiminnan sisällöstä ja järjestäjistä.