Sote-uudistusta on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. Vuodet ovat vierineet ja hanke on ottanut osumaa milloin mistäkin syystä. Tuoreimmat karikot ovat olleet perustuslaki ja viimeisimpänä viikonvaihteessa perustettu uusi poliittinen liike nimeltä Liike Nyt.
Liike Nyt ei ole puolue, mutta sen alulle panija Harry Harkimo ilmoitti heti alkajaisiksi, ettei tiedä tällä hetkellä satavarmasti mikä mille napille sormi menee kesäkuun äänestyksessä. Kun Harkimo erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä, ei niin sanottu puoluekurikaan miestä enää sido.
Kokoomuksen riveissä on jo aiemmin keikutettu sote-venettä, kun Elina Lepomäki ilmoitti jo muuan viikko sitten, ettei uudistusta pidä vielä maaliin. Tällä hetkellä hallituksen ja opposition voimasuhteet ovat 106–94, eli pelivara käy vähiin. 106:sta äänestä vähennetään automaattisesti puhemiehen ääni. Jos ja kun Lepomäki ja Harkimo äänestävät hallituksen esitystä vastaan, ei tarvita enää montaa kansanedustajaa, että hanke menee nurin.
Keskustan Pulkkila-taustainen kansanedustaja Antti Rantakangas kertoo, että uudistuksen kaatuminen olisi katastrofi. Puhutaan niin isosta asiasta, että mikäli hanke menee puihin, kaataa Juha Sipilä hallituksen ja järjestetään uudet vaalit. Tämä tietäisi nykyisillä kannatusluvuilla sitä, että valta vaihtuisi maassa, sillä SDP nauttii tällä hetkellä suurinta gallup-suosiota.
– Sotea on valmisteltu kymmenen vuotta, kun kaikki alkoi Paras-hankkeesta. Jos vielä joudutaan takaisin lähtöruutuun, puhutaan katastrofista. Sipilä onkin jo sanonut, että jos hanke kaatuu, pääministeri jättää eroilmoituksen.
Jotain soteuudistuksen mittasuhteista kertoo, että se alkoi kunta- ja palvelurakenneuudistuksena vuonna 2006 Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana.
Niin sanotun Paras-hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi silloinen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen.
– Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja isommat kaupungit muutoinkin ovat olleet sote-kapinassa. He haluavat kehittämisvastuun isoille kaupungeille ja kokoomuksen puolella siihen on löytynyt myös ymmärrystä. Mutta mitä pääministeri on oman eduskuntaryhmäni puolelle kertonut, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vakuuttanut, että hanke viedään läpi. Tätä on niin perusteellisesti valmisteltu, että olisi iso vahinko jos se kaatuu. Peruslinjasta pitää päättää nyt ja mahdollinen hienosäädön aika on myöhemmin, Rantakangas huomauttaa.
Kokoomusta saattaa hiertää sekin, että soten yhteydessä tuleva maakuntauudistus vie päätäntävaltaa pääkaupunkiseudulta maakuntiin, joissa keskustalla on vahva mandaatti. Rantakankaan mukaan tuossakin katsantokannassa on illuusio, sillä keskuskaupungit tulevat saamaan vahvan aseman maakuntahallinnoissa.
– Minä kannan huolta siitä, miten pienet kunnat pääsevät vaikuttamaan. Tässä on ideologinen ajattelutapaero. Osa haluaa, että asioita kehitetään keskuskaupunkien johdolla.
Rantakangas luottaa, että kesäkuussa pidettävässä äänestyksessä hallituksen esitys voittaa ja Orpo pitää omat joukkonsa suorassa. Kun muutoin hallituksen työ on Rantakankaan mukaan sujunut hyvin ja taloustilanne on kääntynyt paremmaksi, on hallituskumppanien etujen mukaista jatkaa työskentelyä.
– Jos nyt kävisi niin, että sote kaatuu ja hallitus eroaa. Siitä ei hyödy myöskään kokoomus, Rantakangas toteaa.
