Kylmä sää on hidastanut viljelykasvien kasvua, todetaan Pro Agrian kesäkuun lopun kasvutilannekatsauksessa.
Kasvukauden arvioidaan olevan 10-14 vuorokautta keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata. Aikaisimmillakin kylvöksillä kasvu on viikon jäljessä.
Kasvustot tarvitsevat nyt jo kipeästi lämpöä, muuten on riskinä sadonkorjuukauden venyminen pitkälle syksyyn, mikä taas lisää sadon laatuongelmia ja vähentää syyskylvöisten kasvien kylvömahdollisuuksia.
Säilörehusato jää pienemmäksi
Eteläisimmässä Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Etelä-Pohjanmaalla säilörehun korjuu on jo kääntynyt lopuilleen, mutta muualla korjuu jatkuu.
Säilörehun korjuu on edennyt pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 90 %. Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa sadosta on korjattu noin puolet. Maan pohjoisosissa säilörehun korjuuta ei ole vielä päästy aloittamaan.
Säilörehun ensimmäinen sato on jäämässä määrältään tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata viileydestä johtuen. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa sato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lukuun ottamatta Keski-Suomea, Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Etelä-Pohjanmaata, jossa laatu arvioidaan välttäväksi.
Kuivaheinän korjuu on alkamassa viikon kuluessa suurimmassa osassa maata. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kainuussa ja Lapissa kuivaheinän korjuuseen päästäneen vasta kahden viikon kuluttua.
Kuivaheinän sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi tai hieman tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat vielä olemassa.
Rikkakasvien torjunta nurmista on onnistunut suurimmassa osassa maata hyvin. Talvivaurioista johtuen Pohjois-Savossa nurmia jouduttiin kylvämään uusiksi tavanomaista enemmän.
Syysviljat aloittamassa kukintaa
Ruis on aloittanut kukintansa Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla ruiskasvustot ovat tähkällä.
Myös syysvehnä on tulossa tähkälle Etelä-Suomessa. Pohjoisempana syysvehnäkasvustot ovat vielä lippulehtivaiheessa.
Syysviljakasvustojen kunto on vaihteleva. Ruiskasvustojen kunto on hyvä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta tavanomaista heikompi Uudenmaan rannikkoalueella, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella.
Syysvehnäkasvustot ovat tavanomaista heikompia suuressa osassa maata. Ainoastaan Pirkanmaalla, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla syysvehnäkasvustot ovat tyydyttäviä.
Syysviljojen satonäkymät arvioidaan kuitenkin tyydyttäviksi suurimmassa osassa maata. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin syysviljoilla.
Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljakasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä-Pohjanmaata myöten, kun taas viimeisimpänä kylvetyt kevätviljat ovat vasta orastuneet tai aloittaneet pensomisen. Pohjois-Suomessa suurin osa kevätviljoista on vasta orastunut.
Kevätviljakasvustot ovat kasvultaan ja kehitykseltään vaihtelevia. Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätviljakasvustojen kunto on hyvä. Etelä-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kevätvehnäkasvustot ovat välttäviä. Tavanomaista heikompia ohrakasvustoja löytyy Etelä-Suomen rannikkoalueelta, Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Savosta.
Eniten kasvuongelmia esiintyy runsaista sateista kärsivillä pelloilla, joilla erityisesti ohra on jo kellastunut. Kaurakasvustojen kunnossa on vähiten vaihtelua: suurin osa kasvustoista on kasvultaan tyydyttävää.
Kevätviljojen satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi tässä vaiheessa suuressa osassa maata. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa kevätviljojen satonäkymät arvioidaan hyviksi.
Kevätviljojen rikkakasviruiskutukset ovat onnistuneet hyvin, vaikka sääolot ovat asettaneet haasteita ruiskutuksien ajoittamiselle. Osa rikkakasviruiskutuksista on vielä kesken. Kasvitaudit ja tuholaiset eivät ole aiheuttaneet suuria kasvinsuojeluongelmia, mutta kosteat säät suosivat lehtilaikkutautien leviämistä.
Erityisesti suorakylvetyillä lohkoilla, joilla on yksipuolinen viljelykierto, on havaittu ohralla runsaasti verkkolaikkua ja kevätvehnällä pistelaikkua.
Varhaisperunan satokausi jatkuu
Varhaisperunan nostot käynnistyivät kunnolla vasta juhannusviikolla. Turunmaan saaristossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella nostettiin ensimmäiset varhaisperunat jo touko-kesäkuun taitteessa. Varhaisperunan sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella varhaisperunan sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Laadultaan varhaisperunasato arvioidaan tyydyttäväksi.
Kesäperunakasvustot ovat taimella Pohjanmaata myöten, mutta varastoperuna on vasta tulossa taimelle. Kasvustot arvioidaan kasvultaan tavanomaista heikommaksi Satakunnassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella, muualla kasvu arvioidaan tyydyttäväksi. Perunan satonäkymiä pidetään tyydyttävinä tässä vaiheessa kasvukautta suuressa osassa maata.
Perunaviljelmillä on ollut toistaiseksi vähän kasvinsuojeluongelmia, mutta perunaruton riskin arviointi on ajankohtaista. Ensimmäinen rikkaruiskutus on jo pääosin tehty perunakasvustoissa.
Sokerijuurikaskasvustot ovat kehittyneet hitaasti kylmästä johtuen. Rikkakasvien torjunta on onnistunut vaihtelevasti säiden viileydestä johtuen. Kasvitaudit ja tuholaiset eivät ole aiheuttaneet ongelmia sokerijuurikastiloilla. Viime vuonna juurikaskärpäsen vioituksia esiintyi juurikasmailla runsaasti. Koska toukka koteloituu maahan, kannattaa kasvustoja tarkkailla useasti lähiviikkojen aikana.
Kevätrapsi ja -rypsi ovat Etelä-Suomessa pian aloittamassa kukintaansa. Kasvustojen kehitysvaiheissa on kuitenkin suuria eroja, jopa saman lohkon sisällä. Kevätrapsikasvustot arvioidaan tyydyttäviksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa jopa hyviksi.
Rypsikasvustot ovat tasaisuudeltaan ja kasvultaan normaaleja lukuun ottamatta Etelä-Savoa, jossa on tavanomaista heikompia rypsikasvustoja. Etelä-Karjalassa sen sijaan rypsikasvustot ovat hyviä. Syysrapsin kukinta on lopuillaan ja siementen muodostus alkamassa. Kasvustot ovat tyydyttäviä tai hieman tavanomaista heikompia.
Öljykasvien satonäkymät arvioidaan tässä vaiheessa hyviksi Etelä-Suomessa ja muuallakin tyydyttäviksi.
Öljykasvikasvustoissa on ollut paikoitellen runsaasti kirppoja ja rapsikuoriaisia, joita on jouduttu torjumaan ruiskutuksin. Lisäksi pahkahomeen riski kasvaa sateiden myötä. Rikkakasviruiskutusten teho on ollut tyydyttävä tai hyvä suurimmassa osassa maata. Paikoin kuivuus on heikentänyt rikkakasviruiskutusten tehoa.
Mansikan pääsatokausi viivästyy
Etelä-Suomessa poimittiin ensimmäiset mansikat harsolla suojatuista kasvustoista juhannusviikolla. Satomäärät ovat hiljalleen kasvamassa, vaikka kylmä sää hidastuttaa sadon kypsymistä.
Tunnelihuoneista ja kasvihuoneista mansikkasatoa on saatu maisteltavaksi jo toukokuun lopulta alkaen. Varhaismansikan sadon laatu ja määrä arvioidaan normaaliksi.
Avomaalla kasvavan mansikan satokausi on alkamassa selvästi tavanomaista myöhemmin alkukesän viileydestä ja paikoitellen myös kukintoja vioittaneista pakkasöistä johtuen. Etelä-Suomessa pääsatoa arvioidaan päästävän poimimaan kahden viikon kuluessa. Keski- ja Itä-Suomessa pääsatokauden arvioidaan alkavan kunnolla vasta heinäkuun puolivälin maissa. Viileä sää pitkittää kukintaa, joten myös satokauden ennakoidaan venyvän pitkäksi säiden jatkuessa viileinä.
Herukoiden satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Herukat kukkivat runsaasti, mutta viileä sää heikensi pölyttäjien lentämistä. Etelä-Savossa myös yöpakkasten arvioidaan heikentäneen satonäkymiä. Myöhäiset omenalajikkeet kukkivat edelleen. Myös vadelmakasvustot kukkivat parhaillaan.
Varhaisvihannesviljelmillä on päästy korjaamaan ensimmäisiä eriä varhais-, kukka- ja parsakaalista, nippusipulista sekä keräsalaatista. Viileiden säiden vuoksi satoa on valmistunut hitaanlaisesti, mutta varhaisvihannesten satomäärien odotetaan kasvavan hiljalleen. Korjatun sadon laatu on ollut erinomainen. Sateet ja viileät säät ovat edistäneet vihannesten viimeisten istutuserien kasvuun lähtöä. Lämpöä vaativien kesäkurpitsoiden ja avomaan kurkkujen kasvu sen sijaan on hidasta.