Juuri nyt: Kes­ti­lä-päi­vien tun­nel­mia

Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut pai­kal­lis­uu­ti­sis­sa kiinni lo­mal­la­kin

Kaup­po­jen ruo­ka­hä­vik­ki on avuksi - Sii­ka­jo­ki­var­res­sa monta hyvän tekijää

Kaupan ylijäämäruokaa odottaa pakasteessa ruoka-avuksi menoa.
Kaupan ylijäämäruokaa odottaa pakasteessa ruoka-avuksi menoa.
Kuva: Sari Junnonaho

Terveysviranomaiset sallivat nykyisin, että elintarvikkeet, joiden myyntiaika on päättymässä voidaan lahjoittaa ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen.

Siikajokivarren kaupoissa kauppiaasta ja kaupan esimiehestä riippuu, kuinka ruokahävikki eli elintarvikkeet, joiden viimeinen käyttöpäivä on lähenemässä, pyritään saamaan hyötykäyttöön.

Osa kaupoista hinnoittelee ko. tuotteet alehinnoin, toisissa taas kerätään tuotteet jo muutamaa päivää aikaisemmin pois hyllystä ruoka-avuksi toimitettavaksi. Osassa kaupoissa taas myydään osa alehinnoin ja loput laitetaan suoraan ruoka-apuun.

Yleistynyt on myös tapa, että kaupan kassojen jälkeen on kärry, josta voi ottaa maksutta parasta ennen päiväyksellä olevia tuotteita.

Monella paikkakunnalla kaupoilla olisi kyllä halua antaa ruoka-apua, mutta omalta paikkakunnalta ei löydy yhteisöä joka hoitaisi ruoka-avun eteenpäin jakamisen.

Tarvetta ruoka-avulle on

Seurakuntien diakoniatyöllä ei ole Siikajokivarressa työntekijäresursseja, saatikka säilytystiloja ruoka-avun vastaanottamiseen, hetkelliseen säilyttämiseen ja apua tarvitseville jakamiseen.

Siikalatvan seurakunnan alueella Piippolassa asia ratkesi, kun Piippolan kappeliseurakunnan vapaaehtoiset organisoivat ruoka-avun vastaanottamisen ja jakamisen Piippolan asukastuvan kautta. Diakonissa Mervi Karttunen kertoo, että kyseessä on vielä kokeilu, jossa on mukana muutama perhe, jotka saavat kerran viikossa ruokakassin.

Piakkoin päätetään, onko apua mahdollista jakaa useammalle perheelle.

– Minulla on näkemys, että tarvetta ruoka-avulle olisi useammallakin perheellä, mutta monelle kynnys hakea apua on korkea, toteaa Karttunen.

Karttunen vinkkaa, että hän olisi valmis vastaavaan kokeiluun myös Pyhännällä, jos avun organisoimiseen löytyisi yhteistyötaho.

K-Market Vaarintorin kauppias Joni Huovila kuvailee käytännön olevan oikein toimiva. Kauppias lahjoittaa syömäkelpoista ruokaa myös asukastuvan käyttöön.

– Asukastuvan kautta hyväntekeväisyyteen lähtevät elintarvikkeet ovat täysin käyttökelpoisia, viimeistä käyttöpäivää on vielä jäljellä. Vanhaa se ei ole missään nimessä, Huovila tähdentää.

Pilaantuneet suoraan roskiin

Syömäkelpoisesta ruoasta ei synny ruokahävikkiä lainkaan myöskään K-Market Ruukissa. Kauppias Katja Korvanen kertoo, että liha- ja maitotuotteet menevät ruoka-apuun.

Kaupalla on ollut jo monta vuotta tapana, että parasta ennen päivän lähetessä myymättä jääneet leivät kerätään jätesäkkiin ja viedään kaupan takapihalla olevaan laatikkoon. Kauppias ei seuraa, kuka leivät hakee, vaan olettaa, että hakijoilla on tarve ruoka-avulle.

Nahistuneet hedelmät ja vihannekset menevät perheisiin, jossa on kotieläiminä lampaita tai kanoja.

– Roskiin menee ainoastaan sellainen ruoka joka on syystä tai toisesta pilaantunut kuten rikkoutuneet paketit, Korvanen sanoo.

Suopursuilta apua jäsenille

Pulkkilassa Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry jakaa ruoka-apua joka torstai. Kaupan ylijäämäruoan jakamiseen lähdettiin mukaan, kun Pulkkilan Salen hyväsydäminen päällikkö esitti Suopursujen Toini Miettiselle yhteistyömahdollisuutta.

Noin vuoden myös Rantsilan Salen ruokahävikkiä on toimitettu Suopursujen kautta tarvitseville jaettavaksi. Useimmiten jaossa oleva ruoka on leipää ja pullaa.

– Leipä on kallista, kyllä se kelepaa heille, joiden eläkkeet ovat pienet. Moni on sairastunut nuorena, Miettinen toteaa.

Lihatuotteet säilytetään ja jaetaan pakasteina. Ruokakassien kanssa kotiin lähteville teroitetaan joka kerta, että kerran sulanutta ei saa pakastaa uudelleen, vaan ruoka on nautittava pikapuolin.

– Apu on tarkoitettu meidän jäsenille mutta, jos kuulen, että joku on rahavaikeuksissa, annetaan apua tarvittaessa myös heille.

Suopursut hyödyntävät ruoka-apuna saatuja elintarvikkeita myös kerran kuukaudessa tarjottavalla lounaalla. Välillä ruoan raaka-aineena voi olla myös paikalliselta kalamieheltä saadut kalat.

 

Mikä ruokahävikki? Puhutaan myös kaupan ylijäämäruoasta

Elintarviketurvallisuusvirasto antanut ohjeet ruokahävikin jakoon

Kaupat, ruoanvalmistajat tai vaikka alkutuottajat voivat jakaa syömäkelpoista ruokaa ruoka-apuna

Elintarvikkeiden turvallisuudesta ei saa tinkiä

Elintarvikkeiden tulee soveltua ihmisravinnoksi

Ruokaa luovutettaessa käyttöaikaa tulee olla vielä jäljellä

Ruoka-apuun tarkoitettuja elintarvikkeita voidaan pakastaa, mutta ei enää viimeisen käyttöpäivän jälkeen