MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä näkee Tuomiojalla sattuneessa murhenäytelmässä sen, että Vesa Koskelalla on ollut vaikeaa, mutta vastuuta eläimistä ei voi siirtää muualle.
– Se kenellä eläin on, se myös kantaa siitä vastuun. Siirtokiellosta toki käydään ihan yleisesti keskustelua, miten halvaannuttava se on. Vastaavia tilanteita on ollut muuallakin päin Suomea. Kuvitellaan tila, jolla on taloudellisesti vaikeaa, laskuja pöydällä, tuet maksukiellossa ja päälle määrätään täysi eläinten siirtokielto. Siirtokiellon antajallakin on vastuu siitä, että ajaa tilan rajuun ahdinkoon. Vähän siinä on tehtävissä, mutta eläimet pitää hoitaa oli päällä sitten minkälainen kielto hyvänsä, Tyhtilä huomauttaa.
Siirtokiellon määrää joko läänineläinlääkäri tai ely-keskus. Koskelan tapauksessa kiellon määräsi läänineläinlääkäri, ja syynä oli eläinten puutteelliset merkintä- ja rekisteröintitiedot.
– Ely-keskus oli tehnyt tilalla rekisteröinnin ja merkinnän tarkastuksen. Jos sellaisessa havaitaan puutteita yli 20 prosentilla tilan eläimistä, annetaan automaattisesti koko karjaa koskeva siirtokielto. Tämä menettely tulee ihan lainsäädännöstä, kertoo läänineläinlääkäri Anitta Massinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Nyrkkisääntö on, että eläimen syntymä tai kuolema täytyy ilmoittaa rekisteriin seitsemän päivän kuluessa. Sama pätee myös silloin jos eläimiä myydään tai tulee muita muutoksia karjan päälukuun. Nautarekisterin tietojen tulee vastata tilalla olevia eläimiä ja jokaisella nautaeläimellä tulee olla niiden yksilöllistä EU-tunnusta vastaava tunnistusmerkintä eli käytännössä korvamerkit kiinnitettyinä. Velvoite koskee kaikkia nautaeläinten pitäjiä.
– Kun siirtokielto määrätään, tilallinen saa tietää mitä hänen tulee tehdä siirtokiellon purkamiseksi. Asiat täytyy laittaa kuntoon, jos eläimiä halutaan toimittaa teurastamoon. Rekisteritiedot on korjattava oikeiksi sekä tunnistusmerkittävä naudat. Lisätietoja saa viranomaisilta. Kyseessä on eläinten jäljitettävyys, elintarviketurvallisuus ja eläintautien vastustaminen.
MTK:n toiminnanjohtaja Tyhtilä kertoo, että eläinten tunnistaminen on nykyisin todella tärkeää, koska historiasta muistetaan muun muassa Britannian tautitapaukset.
Kahden merkinnän olemassa olo on ehdoton, kun eläin lähtee teuraaksi. Jos muovisia korvamerkkejä putoaa, eikä eläintä voi tunnistaa, sitä ei voi teurastaa kuluttajalihaksi, Tyhtilä valottaa.
Tyhtilä toivoo, että Koskela ottaa vakavasti sen, mitä kevättalven aikana on sattunut.
– Ei voi oikein selitellä, että jäljelle jääneet eläimet voivat hyvin, kun kuolleita on. Vaikka siellä on ollut siirtokielto päällä, ei kuluttaja enkä minäkään ymmärrä tuollaista. Viranomaisilla on myös omat paineensa. Nyt valvonta petti ja heidänkin on toimittava.
Läänineläinlääkäri Massisen mukaan kieltoja ei määrätä kenenkään kiusaksi. Jos tilallinen ei ole toiminut lain vaatimalla tasolla, viranomaisten pitää toimia.
– Onhan tämä kaikin puolin ikävä tapaus. Teurastamo ei voi ottaa vastaan rekisteröimättömiä tai merkitsemättömiä nautoja. Siksi asiat on ensin hoidettava kuntoon esimerkiksi teuraaksi mahdollisesti menevien osalta. Viranomainen neuvoo menettelyssä ja osaltaan auttaa tapauskohtaisesti. Tilalla on kuitenkin vastuu lainmukaisesta toiminnasta ja korjauksista, Massinen huomauttaa.