Viime vuonna Varessäikässä oli uintikielto koko loppukesän, sillä vedestä löytyi runsaasti ulosteperäisiä coli-suolistobakteeria ja enterokokkeja. Analyysien perusteella vettä olivat saastuttaneet lokkien ja sorkkaeläinten ulosteet.
Varessäikän ongelmien vuoksi Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto on aloittanut Suomessa ainutlaatuisen Rantalaiduntamisen vaikutukset rannikon uimavesiin -tutkimushankkeen. Ensimmäiset vesinäytteet terveystarkastajat Ville Soininen ja Anu Räsänen kävivät ottamassa tiistaina 5. kesäkuuta.
Pitkin kesää terveystarkastajat ottavat useita näytteitä Varessäikästä, Merikylänlahdelta ja Raahesta Olkijokisuulta. Eri tyyppisille kohteille yhteistä on rantalaidunnus. Verrokkinäytteitä otetaan Tauvosta, jossa uimavesi on aina ollut priimaa.
– Olkijokisuullakin uimaveden saastepitoisuus on ylittynyt, mutta ei yhtä paljon kuin Varessäikässä. Sieltä on viimeisten kahden vuoden ajan saatu tosi huonoja tuloksia, hankkeen projektipäällikkönä toimiva Soininen kertoo.
Varessäikän ympäristössä on Soinisen mukaan useita kuormituksen lähteitä. Aivan rannan tuntumassa on lintusaari, alueella on rantalaitumia ja lisäksi uimarannan vesi vaihtuu huonosti. Merikylänlahdella närkästystä ovat herättäneet rantaan ajautuvat eläinten ulosteet.
Alkaneessa tutkimuksessa on tarkoitus selvittää rantalaiduntamisen mikrobiologisia ja ravinnekuormitusvaikutuksia. Lammas- ja nautaeläimistä lähtevää kuormitusta vertaillaan lintu- ja ihmisperäisiin saastelähteisiin.
– Tutkitaan, onko rantalaiduntamisella vaikutuksia veden laatuun ja etsitään toimia, joilla haittoja voisi vähentää, jos tarvetta ilmenee, Soininen sanoo.
Hän tähdentää, ettei rantalaiduntaminen välttämättä ole merkittävä uimavesien ulosteperäisen saastumisen syy. Eläimilläkään ei jatkuvasti ole taudinaiheuttajamikrobeja suolistossaan. Lisäksi uimavesien laatuun vaikuttavat aina sääolosuhteet.
Mikäli rantalaiduntamisesta on haittaa, voi sitä vähentää muun muassa aitaamalla, suojavyöhykkeillä tai järjestämällä eläimille juomapaikan kuivalle maalle. Tällä hetkellä eläimet yleisesti juovat merestä.
Eläinten, kosteilla rannoilla varsinkin nautojen, kesäiset rantalaitumet ovat tavallista ja ely-keskusten tukemaa ympäristön hoitoa. Rantalaitumia on pitkin Suomea, mutta erityisen tiheässä niitä on Siikajoen ja Hailuodon välillä.
– Rantalaidunnusta on keskittynyt Siikajoelle paljon. Rantaniityt ovat rehevöityneet, joten ruokaa eläimille riittää. Laiduntamisesta on hyötyä, sillä eläimet poistavat ravinnekuormaa, pitävät rantaniityt avoimina ja säilyttävät perinnebiotooppeja, Soininen kertoo hyödyistä.
Rantalaiduntamisen mikrobiologisia vaikutuksia tutkiva hanke on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Sen päärahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus. Oman osuutensa maksavat Kalajoen kaupunki sekä Siikajoen kunta.
Tutkimuksessa hyödynnetään vuonna 2012 käyttöön otettua geenimarkkerimenetelmää, jossa mikrobien dna:ta tutkimalla saadaan selville, minkä eläimen suolistosta ne ovat lähtöisin. Rantalaiduntamisen tutkimisessa menetelmää ei ole Suomessa aiemmin käytetty.
Ensimmäistä kertaa tulee käyttöön myös lintujen ulostebakteerien tutkiminen geenimarkkerimenetelmällä. Lokeille markkeri on jo ollut, mutta uusi markkeri havaitsee myös sorsien, valkoposkihanhien ja merimetsojen ulostebakteerit.