Nuohousta koskevan säätelyn uudistuttua ja piirinuohoussopimusten lakattua, vastuu nuohouspalvelujen hankkimisesta jäi vuoden alussa rakennusten omistajille.
Toiminnan vapauduttua nuohoojia on siirtynyt yksityisyrittäjiksi, eikä heidän löytäminen ole välttämättä yksinkertaista.
Isänniltä löytyy usein nuohousvälineistöä ja kenties taitoakin, mutta pelastuslain mukaan on määräajoin käytettävä nuohoojan ammattitutkinnon suorittanutta ammattilaista.
– Kerran vuoteen on suoritettava myös lakisääteinen nuohous, Piippolan ja Pyhännän alueella jo piirinuohouksen aikaan työskennellyt nuohooja Reima Korkatti muistuttaa.
Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa on siis nuohottava vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asuntojen tulisijoissa nuohousväli on kolme vuotta.
Jako vakituisen ja vapaa-ajan asumisen välillä ei välttämättä viittaa rakennuksen käyttötarkoitukseen, vaan asumisen ja tulisijojen käytön määrään.
– Jos käyttö on pääasiassa kesäisin ja silloin kymmenkunta kertaa lämmittää, niin ei sinne paljoa ehdi kertyä, Korkatti toteaa.
Lisää aiheesta 7.11. Siikajokilaaksossa